Rienzi: Rooman viimeinen tribuuni

Ensimmäisen, toisen ja kolmannen sillan hän tapasi ja seisautti vihdoin ratsunsa luostarin muurien edustalle. Portti oli raollaan ja saranoilta putoamaisillaan; hän sitoi ratsun...

Sillä aikaa kuin tuo eloisa näytelmä näyteltiin Capitolin edustalla, sen sisällä, eräässä palatsin huoneustossa, istui tämän kiihotuksen syy ja alkuunpanija. Äänettömien kirjuri...

"Totta, mutta sanotaan myöskin että hän suosii kirjamiehiä ja oppineita -- on järkevä ja kohtuullinen, ja paljon hänestä vielä toivotaan Italiassa! Keisarin eteen tuli, niinkuin...

Jos Romeon ja Julian lemmentarinaa käyttäen Shakespeare olisi vaihtanut näkymön, jolle se kuvaantuu, pohjoisempaan ilmanalaan, saattanemme epäillä, olisiko kerrassaan Shakespear...

"Herrani", vastasi Rienzi vakavasti, "teidän arvoistenne signorein kova onni on se, ettette koskaan tunne kansaa ettekä tarkkoja ajan merkkejä. Niinkuin ne, jotka nousevat vuort...

Ninan ystävällinen taito sai Irenen uskomaan että hänen aiotun Florensin-matkansa aiheena oli vain hänen veljensä hellä tarkotus saada häntä muuttamaan olinpaikkaa, jota hänen o...

"Sama", vastasi Mariana vikkelään; "minä tunsin hänet, niinkuin sanoin. Ei, signor, en minä sinua petä. Totta on, etten voi viedä sinua hänen luokseen, mutta paras se onkin -- h...

Sitten seuraten silmillään Raimondia ja Tapania, kunnes ovi sulkeutui, hän jupisi, "Tuota röyhkeätä! Vain Adrianin tähden sun harmaa partasi sua suojelee. Sukuperän! Mikä Colonn...

Muistaessaan tuon velvollisuutensa hän nousi vuoteestaan -- kummasteli voimattomuuttaan; alussa hän ei pysynyt pystyssä nojaamatta seinään, mutta vähitellen hän pääsi sen verran...

Vanha Colonna näki tuon ja tuskin uskoi silmiänsä; ja ennenkuin hänen joukkonsa tointuivat kauhistuksestaan, kone kohosi ylös ja ruumiin päällitse syöksyi esiin kansan sotavoima...

Hänen Pyhyytensä istui pienen ja järeän, papereilla täytetyn pöydän ääressä, kasvot käsiin kätkettyinä. Huone oli yksinkertaisesti sisustettu; akkunan viereisessä pienessä loker...

Tämä oli kieltä, joka vielä enemmän kuin uskollisuuden vakuutukset ja suloiset ylistykset, jotka puhkeavat sydämen kyllyydestä, oli sitonut Ninan ylpeän ja huikentelevaisen siel...

"Minä kerron teille", keskeytti Montreal, "ainoan arvelun, joka minusta saattaa olla mahdollinen; -- Adelinen äiti, saatuaan tietää, että meillä oli poika, lähetti Adelinelle ki...

Kirjoituskapineilla täytetyn pöydän ääressä istui vanha Colonna. Komeilla turkiksilla päärmätty samettiviitta verhosi irtonaisena hänen mittavaa, uljasta vartaloansa. Mukavan, p...

"Ei mar", sanoi Luigi, reipas, veitikkamainen teurastaja, "mitä mies rehellisesti pystyy voittamaan neitosilta tahi vaimoilta, pitäköön hyvänänsä, olkoon hän plebeiji tahi ylimy...

"Ja mitä", sanoi Montreal tarkastellen kuulijakuntaansa, ennenkuin hän pitkitti, "mitä pidätte, -- (kysyn vaan teidän mielipidettänne, joka on omaani viisaampi) -- mitä pidätte...

Hetken kuluttua tuosta keskustelusta läksi Rienzi pyhästä rakennuksesta. Hän seisoi hiljaisen ja aution kirkon portailla hetkenä, joka etelän lyhyen hämärän edellä loi taikaisen...

"On tarpeeksi, että hän on nainen", vastasi Adrian ja lisäsi kiristäen hampaitansa, "ja että Orsini on hänen ahdistajansa." Hän astui ylpeästi joukon keskelle, palvelijain kädet...

"No, poikani! harvoinpa sinua saa nähdä, kuinka olet jaksanut? -- hyvin kai? Vai niin, vai niin! Hauskaa kuulla. Voi! millaista elämää tämä on, Avignonin rauhallisiin huvituksii...

Mutta nuot viimeiset sanat lausuttiin hiljaa, ja pojalta, jonka silmät tapailivat Rooman sankaria, ne jäivät huomaamatta. Samassa Rienzi tulikin; kaksi paavin oman seurueen jäse...

Piirityksen neljäntenä päivänä ja lyötyään takasin noitten miltei voittamattomien muurien turviin Orsinin ruhtinaan johtamat ylimysten sotavoimat, senaattori palasi telttiinsä,...

Merkillisen seikan olisi tarkkaava silmä huomannut, katsellessaan muutosta, jonka tribuunin kaksi tahi kolme lyhyttä kuukautta kestänyt ankara, mutta terveellinen ja viisas hall...

Niinpian kuin Rienzi oli noussut lavalle kaikkien kokoontuneitten nähtäväksi, mitkään sanat eivät riitä kuvaelemaan sen hetken innostusta -- huutoja, eleitä, kyyneleitä, nyyhkyt...

"Yhä enemmän panette kehnon pääni pyörälle", sanoi Montreal kärsimättömästi, "sallikaa nuorukaisen itse puhua puolestaan; minä näen hänen viitassaan Rooman vaakunan ynnä muita s...

Oli vielä huolen ja murheen syy miehellä, joka julkisten vaarojen keskellä erityisesti kaipasi yksityisten ystävien tukea ja myötätuntoisuutta, -- se että hän sai kärsiä tuon ta...

Vihdoin Adrian silmiristikko alas laskettuna, ratsasti verkalleen ruohonpäiselle tanterelle puoluelaistensa ihastushuutojen raikuessa. Ritarit vakavina seisahtuivat kumpainenkin...

Lapsiraukan seppele ei ollut kirvonnut hänen kädestään hänen kaatuessaan, ja takertuneena vaatteukseen se vielä oli hänen ympärillään. Tuo oli näky, joka palautti Colan mieleen...

"Olet rehellinen", virkkoi senaattori; "ja nuot ovat ensimmäiset epäilyksen jos kohta myötätuntoisuuden sanat, mitkä Roomassa olen kuullut. Mutta kansa rakastaa minua, ylimykset...

Walter de Montreal haudattiin St. Maria dell' Aracelin kirkkoon. Mutta "hänen tekemänsä paha eli hänen jälkeensä!" Vaikka rahvas, hänen vangitsemiseensa saakka oli nurkunut Rien...

"Hyvät herrat", sanoi tribuuni, "te olette Jumalan ja ihmisten lakia loukanneet, mutta Jumala opettaa ihmisille, kuinka on armahdettava. Tietäkää kerrankin että elämäni on taijo...

Vihdoin, kun Adrian ja Montreal olivat sijoittuneet lyhyen matkan päähän Raimondista, kellonsoitto äkkiä taukosi -- kansan humina viihtyi -- purppurainen esirippu vedettiin syrj...

Kultakankailla verhottua ratsua -- yllään lumivalkea, jalokivistä välkkyvä hame -- ohjasi ihana, kuninkaallinen Nina. Hänen kopeutensa, loistonhimonsa olivat tuona hetkenä unhot...

Äärettömässä väkijoukossa nuot sanat herättivät uteliaisuutta ja riemua, ja ne, joita Cecco del Vecchio oli ennakolta vähin valmistellut, tervehtivät niitä tribuuninsa heikontum...

Oli muuan kesäilta, kun kaksi nuorukaista nähtiin kävelevän Tiberin äyräitten vieressä, lähellä sitä kohtaa sen luikertelevaa juoksua, joka huuhtoo Aventinin kukkulan juurta. Po...

Nina katseli häntä hartain kunnioituksin, jotka sulattivat hänen turhamaisemmat ja karkeammat ominaisuutensa kaikeksi vienoimman naisen hellyydeksi. "Sellainen", hän ajatteli, "...

Mutta tuohon kytevään isänmaanrakkauteen ei liittynyt kunnianhimo. Tuolla tulisen toiminnan näyttämöllä, jossa vallanhimo näytti jokaista sydäntä elähyttävän ja Italia oli tuhan...

Tuon päivän pidot olivat uhkeimmat, mitä siihen asti oli nähty. Cecco del Vecchion huomautus, joka hyvin kuvasi hänen maanmiehissään vielä nytkin, ehk'ei samassa määrässä tavatt...

"Mutta ei järkevää, ellei käsi pysty täyttämään, mitä otsa uhkaa", vastasi Montreal kopeillen, sillä hänessä oli paljon ranskalaista vilkkautta, mikä usein voitti hänen varovais...

Suuruutensa aikana Rienzi ei niin paljon saavuttanut uusia ominaisuuksia, kuin hän kirkkaammaksi valoksi ja tummemmaksi varjoksi kehitti niitä, joita hän jo oli osottanut. Toise...

Talviauringon iloisesti paistaessa ylimysten sotajoukko kulki pitkin Rooman katuja. Kardinaali-legaatti ratsasti ensimmäisenä; vanha Tapani Colonna, (ei enää ylpeänä ja pystyise...

"Sitten olemme joutuneet ystävällisiin, jos kohta hurjiin käsiin", vastasi ritari hetkisen kuluttua, "Herranne Walter de Montrealen tunnen vanhastaan. Sallikaa minun palata tove...

Orsinein linnassa valoja välähteli edestakasin. Angelo Villani nähtiin pistäytyvän takaportista. Hetken perästä kuu oli korkealla; kohden Colosseumin raunioita nähtiin miehiä, j...