Category: Historical Novels

Kuningatar Dragan rakkausseikkailut ja Kuningas Aleksanterin onneton kohtalo Historiallinen romaani erään hoviherran muistiinpanojen mukaan

Yön synkät varjot leviävät yli valkovaahtoisen Saven, joka vyöryttää laineitaan serbialaisten valtakunnan ja unkarilaisten maan välillä. Virran toisella puolella kohoaa itävaltalais-unkarilainen Semlinin linnoitus, toisella puolen Belgradin kalliolle rakennetut uhmaavat muurit...

Chapters

1. Part 1

Yön synkät varjot leviävät yli valkovaahtoisen Saven, joka vyöryttää laineitaan serbialaisten valtakunnan ja unkarilaisten maan välillä. Virran toisella puolella kohoaa itävalta...

2. Part 2

— Vielä kerran olen tullut sinua varottamaan, Aleksanteri. Kerran lahjotin sinulle valtaistuimen ja painoin vapaaehtoisesti kruunun päähäsi. Tämän lahjan palkinnoksi olet tehnyt...

3. Part 3

— Vai on asia sitä laatua, puhkesi korpraali sanomaan hämillään nauraen, siinä tapauksessa ei minulla ole mitään kysyttävää. Siis rakastunut pari... suokaa anteeksi herra luutna...

4. Part 4

— Mies on tappanut hänet! Stefan, Stefan! Voi, enkö sitte enää milloinkaan saa nähdä sinua? Tämä epätoivon huuto pääsi Genian rinnasta, joka tahtoi heittäytyä rakastettunsa yli,...

5. Part 5

— Stefan Naumovitsch, minä vannon säilyttäväni tämän hopeakotelon, kunnes sinä sen takaisin vaadit. Mutta, jos kuulen puhuttavan kuolemastasi, niin jätän sen kuningas Aleksanter...

6. Part 6

— Herra, sanoi vihdoin talonpoika, siellä nukkuu jo eräs vieras. Se on tyttö, jonka vaimoni pelasti Belgradissa, juuri kuin santarmit yrittivät vangita hänet. Tyttö juoksi juuri...

7. Part 7

— Niin, ehkä se olisi ollut parasta, vastasi Draga, pyyhkien silmiään. — Ja minä jo luulin, että tuo pieni olento tosiaankin oli löytänyt oikean kotinsa taivaassa, missä orvoill...

8. Part 8

— Vanha rouva antoi minun syödä sitä ruokaa, mitä hänelle kerjäsin. Mutta hän löi minua myöskin. Ja sitte joi hän niin paljon viinaa, että kerran hän jäi ojaan makaamaan maantie...

9. Part 9

— Stefan Naumovitsch? mutisi kuningas, ja hänen kulmakarvansa rypistyivät onnettomuutta aavistaen... — Sama Naumovitsch, joka eilen vainusi kuningattaren henkeä, valtionkavaltaj...

10. Part 10

— Ja tuommoiseen mieheen olen nyt sidottu koko elinajakseni! sanoi hän ähkyen. — Oi Jumalani, on varsin vaikeata olla kuningatar. Ja se jota rakastan, on vankilassa, kuoleman uh...

11. Part 11

Hänen puolisonsa vei Naumovitschin hänen verkkoonsa — nyt oli Aleksanterin syy, jos Draga antoi nyt intohimollensa vapaat ohjakset, jos hän pakotti Stefan Naumovitschin alas jal...

12. Part 12

Ninette oli pyörtymäisillään; vaikkakin hän oli rohkea ja kylmäverinen, niin ajatus, että Lunjevica kumartuisi alas ottamaan tohveleita sängyn alta, teki hänet melkein mielettöm...

13. Part 13

- Kultaa, seteleitä, hopeatavaroita vai koristeita! sanoi Banjaluki halveksien. — Tänä yönä en ole vaivannut itseäni sellaisilla pikkutavaroilla. Mutta, te saatte pian nähdä, mi...

14. Part 14

— Minä en ole tullut tänne, kuningas Aleksanteri, pyytämään sinulta mitään lahjaa — ei, minä vaadin sinulta oikeutta, kuuletko, minä vaadin sitä, koska sinä olet kuningas, joka...

15. Part 15

He laahasivat onnettoman, joka nyt todella oli mielipuolisuuden rajalla, ylös kivirappuja erään oven kautta huoneeseen, ja tuo onneton, puoliksi tiedoton tyttö kuuli, kuinka ras...

16. Part 16

— Olipa vahinko, sanoi nuori tyttö. — Jos olisitte ollut kuninkaan palveluksessa, olisin saanut nähdä teidät vielä toisen kerran ja puhella kanssanne. No, jääköön se sattuman va...

17. Part 17

— Ei, Sylvani, jos tietäisit mistä on kysymys, niin et varmaankaan yrittäisi minua pidättää. Minä tunnen tämän Genia von Sandorfin ja vakuutan sinulle pyhästi, ettei löydy rakas...

18. Part 18

— Niin, sen kai te itse parhaiten tiedätte, sanoi Lazar, ottaen papyrossin ja sytyttäen sen. — Elkää nyt ollenkaan teeskennelkö, Mandelblüt, minä tiedän, että kuningattaren veli...

19. Part 19

Kas, tuo taitaa olla joku täällä olevista letukoista. Ha, ha, he ovat kaikki aikaisemmin pitäneet hauskaa elämää ja täytyy heidän nyt siitä maksaa sakkoa. Jaa, ei aina tanssita...

20. Part 20

— Kuka, huudahti Mandelblüt? — aina se, joka kysyy. Ajattelen, että te rouva kreivitär itse menette, ettehän tarvitse sanoa, että olette tytön äiti, jos se teistä tuntuu pahalta...

21. Part 21

Kello yhdeksän tänä iltana menet sinä kuritushuoneelle ja ilmoitat itsesi n.s. kenraalskalle — muutoin on hänkin peto, jota jo kauvan olen pitänyt silmällä, yksi Dragan kätyreis...

22. Part 22

- Teidän katumuksenne tulee liian myöhään, sanoi kenraalska. — Minä en voi enää muuttaa teidän kohtaloanne. Ja nyt menkää Jumalan nimeen, Genia von Sandorf, ja kestäkää se kohta...

23. Part 23

— Ja kuka sitte tappoi Stefan Naumovitschin? huudahti Genia epätoivoissaan lyöden käsillään kasvoihin. — Kuka riisti minulta rakkaani? Kuka ampui väijyksistä? Kenen kuula satutt...

24. Part 24

Mutta pako oli liian myöhäistä. Dragan täytyi valmistautua taisteluun naaraskarhun kanssa. Sillä kun karhu huomasi uuden vastustajansa, jätti se heti rauhaan kuolleen hevosen, j...

25. Part 25

Näin sanoen upotti Draga hehkuvat silmänsä pojan silmiin niin että tämä vapisi. Samalla tavoin täytyy kaniinin vavista, kun siihen sattuu silmäys käärmeen vihertävistä silmistä,...

26. Part 26

- Jos ajattelette sillä tavoin, Demeter Banjaluki, puhkesi hän lausumaan, niin olette juuri se mies, jota etsin. Jos vihaatte kuningatarta — niin oletteko sitte myöskin valmis o...

27. Part 27

— Minä — minä — sammalti Klärchen, joka oli sillä mielellä kuin olisi ollut Lazarin verkossa — minä olen — älkää luulko herra poliisipäällikkö, että teillä on oikeutta kuulustel...

28. Part 28

Mandelblüt oli jo tottunut siihen, ettei sopinut kysyä Banjalukilta, mitä varten hän mitäkin teki. Hän sentähden poistui ja palasi pian, mukanaan kaikki mitä pyydettiin. Hän rip...

29. Part 29

- Mutta ettehän te ole vannonut minulle mitään valaa, ette vielä ainakaan, vastasi Draga. Mutta, sepä on hurmaava ajatus. Minä otan vastaan teidän Valanne, Rykov! Polvistukaa tä...

30. Part 30

- Ja minä myös niitä rakastan, siksi rakastan sinuakin, sinä ruusujen suloinen sisar! vastasi Lunjevica, joka juuri muisti lukeneensa sellaisen lauseen eräästä ranskalaisesta ro...

31. Part 31

Demeter Banjaluki alkoi käsillään työskennellä vedessä venheen molemmin puolin ja ne olivatkin vahvat airot, joilla hän kuljetti venheen ulos virran juovasta ja vei sen lähemmäs...

32. Part 32

- Mistä tulet sinä? änkytti hän tukahutetulla äänellä. — Sinä ymmärrät, että vaimo, joka vasta aamupuoleen tulee kotiin kun ensin salaisesti poistuu sänkykamaristaan, on ainakin...

33. Part 33

- Mene vaan! — Tarjoa hänelle satatuhatta guldenia; ne saa hän samalla hetkellä, jolloin ilmoittaa meille Milanin kuoleman! Mutta varo vaan, ettet ilmaise, että minä olen sinut...

34. Part 34

Mutta ei, tuossahan avautui ovi ja ylimmällä portaalla näkyi ihastuttava tyttö. Hänellä oli kädessä täysinäinen vehnävati ja katseltuaan muutaman silmänräpäyksen pilvettömälle t...

35. Part 35

Mutta hän — tuo toinen joka, niin totta kuin Jumala on taivaassa, on enemmän syyllinen vuodatettuun vereen kuin minä, hän pitäköön myös huolta siitä, että minä saan kahdeksankym...

36. Part 36

- Ha, haa, nauroi murhaaja käheästi. — Ammu sinä vaan — Genia von Sandorf — se on vaan viaton leikkikalu, joka on kädessäsi. Sillä minä en ladannut kivääriä, näetkö. Tuossa kivä...

37. Part 37

- Mitä sinä sanot? kysyi hän väsyneesti. — Ettäkö minä en vetäisi murhaajaa oikeuden eteen? Ei, rakas Dragani, sehän olisi hulluinta, mitä voin tehdä. Ratscho Knetzewitsch on aa...

38. Part 38

- Ei, ei suinkaan! vastasi syytetty mitä levollisimmalla äänellä. — Hänetkin vangittiin. Väitettiin, että hän oli osallinen minun rikokseeni. Minun ei kai tarvitse mainita eikä...

39. Part 39

Tuolla, tuolla he istuvat, tuossa purppuralla verhotussa aitiossa, jonka päällä kullattu kruunu prameilee, tuolla istuu hän ja kutsuu itseään teidän hallitsijaksenne — se on kun...

40. Part 40

- Pysykää vaan urhoollisena! — Minä ajattelen, että niillä on mielessä jotain pahaa teitä vastaan. Enempää en uskalla sanoa. Minä olen vanha mies ja tiedän, että hienojen herras...

41. Part 41

- Oi Jumalani, sanoi Sylva itsekseen ja antoi sanomalehden pudota polvilleen, löytyykö todellakin maailmassa sellaista uskottomuutta? Voiko kukaan pettää rakkaimman olennon maai...

42. Part 42

Löytyy eräs laji epätoivoa, joka ei enää kysy päämaalia eikä keinoja ja tämän nuoren tytön kurjuus oli joutunut sille asteelle, että se meni epätoivonkin rajan yli. Minuutin aja...

43. Part 43

Sill'aikaa kiiti reki eteenpäin yli lumi-aavikon. Tuntui melkein siltä, kuin ei se olisi koskenutkaan maata, sellaisella nopeudella lensi se eteenpäin. Kuolontuskan kiduttamat h...

44. Part 44

- Hurskaalla sisarella ei näy olevan rukouksistaan huolimatta paljon sydäntä, ja kiitollisuutta tuntee hän varmaan vielä vähemmän. Hänen pitäisi kuitenkin muistaa, että hän aino...

45. Part 45

- Hyvänen aika, siitä nuoresta miehestä tietysti, joka kuljetti meidät tänne, sanoi Eufemia ivallisesti, sillä hänelle oli jonkunmoinen nautinto kiusata Stefania sillä, että mui...

46. Part 46

Jokaisen kuun ensimäisenä päivänä ilmestyi näet entisen Serbian kuninkaan luo kirjeenkantaja ja jätti hänelle paksun kirjeen, jossa oli sisällä 5000 frangia. Kirje tuli Parisist...

47. Part 47

"Varmalta taholta saamiemme tietojen mukaan odottaa Serbian kuningatar viiden kuukauden perästä perillistä. Belgradin hovissa vallitsee yleinen ilo. Koko maa ottaa siihen osaa,...

48. Part 48

- Niin, sen on kuningas Aleksanteri tehnyt ja kuningatar Dragan nimenomaisella suostumuksella, niin, vieläpä hänen kehoituksestaankin. Samana päivänä, jolloin sinä läksit, sain...

49. Part 49

Minä en tiedä, mitä aikeita heillä on konakissa. Minä en tiedä, aiotaanko minut heti heittää vankeuteen, niin pian kun olen astunut jalkani Serbian alueelle, vai onko heillä sie...

50. Part 50

- Jos teidän majesteettinne sallisi minun tehdä ehdotuksen, niin kääntäisin teidän majesteettinne huomion nykyään niin pidettyyn reformipukuun. Se ei ole ainoastaan komea, vaan...

51. Part 51

Devrient Charlot pysähtyi. Hänen edessään seisoi hento olento, tyttö resuisessa kesäpuvussa, joka ei voinut suojella häntä purevalta pakkaselta, tyttö, jonka kalpeat, mutta kuit...

52. Part 52

- Anna minulle ainakin anteeksi, sanoi hän kyynelissään — ja sano minulle vielä kerran, että olet rakastanut minua — oi, kuinka hyvää tekevät minulle nuo sanat — ne otan mukaani...

53. Part 53

"Yksinkertaisin keino olisi", sanoi hän itsekseen — "mennä suoraan asiaan ja huomauttaa hänelle velvollisuuksistaan. Mitä Ninette parkaan tulee, ei hän voi tehdä mitään Ninetten...

54. Part 54

Vastausta odottamatta juoksi Charlot takasin metsään. Hän meni Ketunluolaan päin, mutta tultuaan siihen paikkaan, jossa tuo omituinen kaksintaistelu oli tapahtunut, ei hän katso...

55. Part 55

- Laupeuden työ! mutisi hän itsekseen noustessaan ylös portaita. — Ne, jotka vapistuksella ja hampaiden kiristyksellä lausuvat nimen Demeter Banjaluki, eivät varmaankaan pitäisi...

56. Part 56

Usein olen ollut tuomarina vieraissa asioissa, ollut leskien ja isättömäin kostaja, joiden oikeuksia on petetty, mutta tänään tahdon olla tuomari asiassa, joka koskee minua itse...

57. Part 57

- Joo, minä luin hänestä sanomalehdissä ja silloin päätin jättää kylän ja lähteä Belgradiin. Ha, haa, olisinhan hullu, jos jäisin siihen likaiseen, inhottavaan kylään, kun saan...

58. Part 58

Lukijamme muistavat kyllä, että me jo kuvasimme, kuinka Stefan Naumovitsch viime minuutissa, kun juna läksi liikkeelle, hyökkäsi junasillalle, kiskasi erään vaunun oven auki ja...

59. Part 59

- Onpa se sentään hyvin merkillistä, sanoi Draga ajutantille, — ettei teillä, herra majori, ole aavistustakaan siitä, että konaki on melkein piiritystilassa. Me olimme kuitenkin...

60. Part 60

- Belgradin porvarit, huusi nyt Draga kovalla äänellä — ei, siten en tahdo puhutella teitä, ystävät, veljet, kuulkaa minua! Sillä te olette kaikki minun veljiäni, heimolaisiani....

61. Part 61

"Siinä taas yksi, joka tekee tyhmyyden!" Mutta Draga osasi niin vaikuttaa, että hän meni kihloihin Dragan kanssa eräänä toukokuun 1 päivänä ja saman kuun 28 päivänä olivat he jo...

62. Part 62

- Minä luulen, että meidän täytyy eroittaa kaksi asiata toisistaan, nimittäin Aleksanterin ja Dragan kohtalo. Tätä Dragaa kohtaan, jota me kutsumme Belgradin ruoskaksi, ei meill...

63. Part 63

Tätä sanoessaan oli Genia avannut pöytälaatikon, jossa oli joukko vanhoja, kellastuneita papereita. Äkkiä keksi hän kirjepakan, joka näytti olevan myöhäisemmiltä ajoilta. Ainaki...

64. Part 64

- Mutta sehän todistaa vaan sitä, että kuningas pelkää, keskeytti Demeter Banjaluki, — mutta ei sitä, että mitään salaliittoa olisi olemassa. Kuka voisi sellaiseen ryhtyä? Ei su...

65. Part 65

Kun he olivat tulleet puun luo, käski Demeter nuorta toveriaan pitämään konnaa oikein kiinni, että ennemmin kuristaisi hänet yhdellä kertaa kuin päästäisi pois käsistään. Sitte...

66. Part 66

- Hyvä, siis lähdemme seitsemän minuutin perästä, komensi översti Maschin. — Laittakaa aseenne kuntoon, ystävät, ja muistakaa vielä kerran, että sen, minkä nyt teette, tapahtuu...

67. Part 67

Silloin tiesi Nicodem, että hänen viimeinen hetkensä oli tullut ja meidän täytyy rehellisesti myöntää, ettei hän suinkaan pelkurimaisesti mennyt kuolemaan. Tyyneenä ja vastarint...