Category: Historical Novels

Kristiina Lauritsantytär 3 (of 3): Risti

Hän oli tuuminut sitä talvesta lähtien. Skjennessä oli ollut vanhoista ajoista asti sellainen tapa, että emäntä itse hoiti karjatalouden, sillä eräs sen talon tyttäristä oli kerran lumottu vuoren peittoon, ja sen jälkeen oli tytön äiti aina tahtonut olla kesät karjamajalla. Mu...

Chapters

10. Part 10

-- Nyt hän siis oli rikkonut välinsä veljiensä kanssa. Hänestä tuntui kuin hänen verensä olisi juossut kuiviin, kun hän muisti sen -- kuin hän olisi katkaissut liha- ja verisite...

5. Part 5

Pimeys kasvattaa niin monenmoisia mietteitä -- ne ovat merenpohjan kiehtovain hiuksenhienojen kasvien kaltaisia, jotka keinuvat ja koukertelevat vedessä -- viekoittelevina ja pe...

21. Part 21

"No, sen olet nyt nähnyt." Mies loi katseen yli tuvan. "Näet, että minulla on täällä mukiinmenevää -- oli hyvä, että satuit tulemaan sellaisena päivänä, jolloin täällä on siisti...

4. Part 4

Päivemmällä, kun poika näytti voivan hiukan paremmin, sai Kristiina Ramborgin paneutumaan vähäksi aikaa pitkäkseen penkille. Hän tukki nuoren äidin ympärille patjoja ja peitteit...

20. Part 20

Seuraavana päivänä saapui Gyrd Darre ratsastaen Formon pihaan. Hän oli ajanut yhden hevosen pilalle matkalla. Breidinissä ollessaan hän oli jo kuullut veljensä kuoleman, joten h...

32. Part 32

Sitä mukaa kuin aika kului ja Kristiina yhtenään ajatteli tätä asiaa, alkoi hänestä tuntua, että olisi kunniallisinta Gauten lähettää sana Hovlandin Helgelle, jättää asiansa täm...

19. Part 19

Simon koetti itse nousta reestä ja mennä sisään -- terve käsivarsi Jonin hartioilla, Sigurd takaapäin tukemassa. Hän tajusi, että miehet olivat harmaat ja viiruiset kasvoiltaan...

3. Part 3

Niin totta kuin hän oli isänsä tytär, ei hänen aviomiehensä ollut saava milloinkaan kuulla hänen moittivan tämän käytöstä. Sillä hän muisti mitä oli luvannut rukoillessaan Kaikk...

11. Part 11

Simon noitui ja kiroili ratsastaessaan. Tolkuton mies, joka oli jo hyvän joukon viidennelläkymmenellä -- johan hänen nyt alkoi olla aika ymmärtää miesten puhetta. Joskin Simon o...

8. Part 8

Samassa silmänräpäyksessä välkähtää Erlendin miekka Lunden miesten ja Simonin välissä. Toralde horjahtaa tieltä ja nojaa seinään. Salamannopeasti vaihtaa Erlend miekan vasempaan...

9. Part 9

Simonin mielestä Kristiina ei ollut milloinkaan ollut niin kaunis ja vieno. Hänestä tuntui äkkiä aivan kuin hänet olisi kohotettu jollakin tapaa tuonne iltataivaan hohteeseen. H...

22. Part 22

Sitten hän loi katseensa vihreiden nurmikenttien yli kauniiseen taloonsa ja sen niittyihin ja peltoihin ja laakson pohjassa suikertavaan virtaan. Tunturit kohosivat sinisessä au...

33. Part 33

Andres Darre oli kahdentoista vuoden vanha, pitkä ja hoikka, vaalea ja kaunis ja hieman hiljainen olemukseltaan, vaikka hän näyttikin terveeltä ja iloluontoiselta, ja hänellä ol...

6. Part 6

Harvasanainen hän oli ollut ennenkin -- mutta veljekset olivat olleet aina yhdessä, ja Simon puhui tarpeeksi molempien puolesta. Simon oli sukkelasuinen, häntä pidettiin hyväpäi...

29. Part 29

-- Jumala tietää, voisiko Naakkve luopua aikeestaan tekemättä syntiä, jos hän jo oli lupautunut Neitsyt Maarian palvelijaksi. Mutta munkiksi aikovan oli sentään aina kokeiltava...

23. Part 23

Hän meni kirkkoon joka messupäivä, niinkuin hänen tapansa oli. Hän suuteli ovenpieltä, pirskotti ylleen vihkivettä, kumarsi kuoriholvin yläpuolella olevaa ristiinnaulitunkuvaa....

1. Part 1

Hän oli tuuminut sitä talvesta lähtien. Skjennessä oli ollut vanhoista ajoista asti sellainen tapa, että emäntä itse hoiti karjatalouden, sillä eräs sen talon tyttäristä oli ker...

2. Part 2

Hän ikävöi takaisin siihen kotiin, joka heillä oli ollut siellä -- kartanoon, joka sijaitsi niin ylväänä ja komeana harjun leveällä povella, ympärillään avarat pellot ja niityt,...

25. Part 25

"Niin", Naakkve tuli naurahtaneeksi. "Eikä se johtunut suuristakaan asioista -- kahdesta pitsiliinasta ja yhdestä siniompeleisesta käsiliinasta; ne oli arvioitu kahteen markkaan...

39. Part 39

Abbedissa tarttui hänen käsivarteensa, niin että hän voihkaisi. Tuo vanha nainen, jolta halvaus oli vienyt puhekyvyn, nousi jaloilleen; merkillä hän ilmaisi, että he pukisivat h...

7. Part 7

Ja vielä toinen seikka: Trøndelaagenissa oli isännän ja vuokralaisen suhde vähitellen kääntynyt sellaiseksi, että isäntä vaati maavuokran eniten tarvitseminaan tavaroina -- hein...

24. Part 24

Silloin nousi Halvard-herra seisomaan. Pääalttarin vieressä oli pieni ovi kuorin takana kulkevan eteiskäytävän lukittuun osaan. Yhtä osaa siitä käytettiin säilytyshuoneena, ja t...

18. Part 18

Haassa heidän selkänsä takana kumisi kuiva aho hevosten polkiessa -- koko lauma tulla vilisti lepikon halki. Simon nojautui aidan yli: "Hei varsoja -- pikku heppoja -! Sinun rau...

15. Part 15

"Ohoo -- senkös sinä panitkin merkille!" Erlendiä nauratti hiukan. "Sanoinhan vain pojalle, että onhan minulla vävykin, kun oikein muistan. -- Vaikka tuskinpa Gerlak enää olisi...

27. Part 27

Nuori Lauritsa oli viidentoista vuoden vanha; häntä ei kai vielä olisi voinut laskea täysikasvuiseksi. Mutta äiti oli vähitellen tullut huomaamaan, että tämä poika oli hänelle e...

35. Part 35

Jälleen hänet valtasi tuo ihmeellinen, kuumeenomainen sieluntila: sisäisen näkökyvyn teroittaminen -- virta tuntui näyttävän hänelle hänen oman elämänsä kuvan sellaisena kuin hä...

31. Part 31

Sigurd-herra teki niin -- epäselvästi ja koukerrellen, puhuen laveasti sinne ja tänne. Hän näytti olevan itse hyvin kauhistunut Gauten teosta. Mutta Kristiina sai selville hänen...

28. Part 28

Jammælt puheli, että oli mahdotonta kaikkien näiden kuuden veljeksen jäädä oleskelemaan äidin kotitaloon. Eihän ollut odotettavissa, että kukaan rikas ja tasavertainen mies nait...

30. Part 30

Jonkin aikaa myöhemmin Kristiina kohtasi Tordiksen eräässä talossa kylällä. Talonväki oli sairaana, joten he eivät olleet voineet korjata heinäänsä, ja nyt tulivat Olavinkillan...

38. Part 38

Kristiina hengähti pitkään -- niin, hän muisti. Hän oli käskenyt kaksosten mennä jollekin asialle karjamajalle -- mutta kun hän tuli pihalle, kuljeksi hevonen siellä ruohoa jyrs...

36. Part 36

Vasta kun Kristiina tiedusteli Tautrassa olevista pojistaan, tuli Gunnulf vähän puheliaammaksi. Sydämellisellä ilolla oli luostari ottanut vastaan nuo maan parhaisiin sukuihin k...

12. Part 12

Kristiina näki Erlendin kokonaan unohtaneen, miten _hän_ oli pyytänyt ja rukoillut miestään osoittamaan lapselle hiukan enemmän isänrakkautta. Ja Naakkve oli myös unohtanut ajan...

13. Part 13

Mutta kun Kristiinan oli aina pakko hillitä itseään peittääkseen epätoivonsa Erlendin ymmärtämättömän huolettomuuden tähden, saattoi sattua, että hänen vihansa kuohui yli äyräid...

16. Part 16

Syksyllä, kun uudispirtistä muutettiin vanhaan tupaan, sanoivat vanhimmat pojat tahtovansa mielellään maata talviajan ylisparvella. Kristiina salli heidän seurata mielitekoaan j...

34. Part 34

Mutta kerjäläiset käyttäytyivät varsin rauhallisesti. Kerran kun korvaton yritti tarttua Ingridiin tämän kantaessa ruokaa pöytään, nousi Bjørn heti pystyyn ja murisi. Muuten he...

26. Part 26

Vihaisia ja synkkiä katseita oli vastassa joka taholla. Erlend istui ylväänä ja soleana korkeajalkaisella ulkomaalaisella oriillaan. Mustalla oli ollut pystyharja, mutta nyt se...

17. Part 17

"Onko sinun mielestäsi tarvis huutaa tänne Lauritsaa hänen toisesta kodistaan saadaksesi häneltä neuvoa tässä asiassa?" Pappi nousi pystyyn ja laski kätensä vaimon olkapäälle: "...

37. Part 37

Enempää ei puhuttu tästä, eikä myöskään siitä, miten he viihtyivät luostarissa, tai siitä, että he olisivat rikkoneet ja joutuneet epäsuosioon. Mutta he näyttivät tulevan hyvin...

14. Part 14

Naakkvea ei oikein tuntunut miellyttävän, että häntä siten tahdottiin tulkin tehtäviin, mutta ei hän pannut vastaankaan, vaan lähti papin mukaan. Hän palasi kotiin hyvin myöhään...

40. Part 40

Sitten valonhohde levisi laajemmalle -- hän oli jälleen paljaan, pimeän taivaan alla -- pihalla -- valonhohde väikkyi harmaalla kiviseinällä, jossa oli vahvoja tukipilareita ja...