Talvi-iltain tarinoita 5 Sumutarinoita.

-- Spik! Spik! Sinähän se olet, johan heti arvelinkin, että kuka tuo voisi muu olla kuin Josefine Hemming! -- Ja hän pyöräytti minua niin vilpittömästi, että jäseneni melkein na...

-- Lehmilahden mäessä, parin virstan päässä täältä. Minkäkö näköinen? Kaksi kättä, kaksi jalkaa, yksi pää, yksi ruumis, keltaiset nankkiinihousut, sininen mekko, kiiltävä hattu,...

-- Ollako vaiti? Tosin lupasin; mutta vain teidän sukupuolennehan, armollinen ystäväni, on anteliaalta luonnolta saanut salaisuuksien säilyttämisen taidon. Minä siis tunnustan -...

Minun saapuessani yhtymäpaikalle kello viideltä olivat Froste ja Drifva jo siellä, mutta toisia tyttöjä ei näkynyt. Samana päivänä oli jo kaikkien tiedossa, että heidän äitinsä...

Paikkakunnalle muutti nimismies, toimitusvouti Black, hyväntahtoinen, pieni, valpas mies, yhtä uuras toimessaan kuin kykenemätön käsittämään lähimmäistensä tunteita. Tämä puheli...

Nämä kaksi viisasta miestä, Hannu mestari ja kapteeni Svart, ryhtyivät yhdessä tuumaan. Kaupunki oli silloin aivan alussaan ja niin vähän edistynyt, että sen porvarit kyllä osas...

Yleisö purskahti nauramaan, ja se riisti kaiken vaikutuksen sitten seuraavalta julmalta kokeelta. Herra Barthold tempasi poikaansa Aleksanderia tukasta ja veti hänet esiripun ta...

-- Mestari on sanonut: ne sanat, jotka minä annan teille, ovat henkeä ja elämää. Henkeä ja elämää! Se, joka varastaa ihmishengen, on miehentappaja. Se, joka varastaa sanan henge...

Briitta loi suuret, ruskeat, vielä kyynelistä kosteat silmänsä ennen rakastamaansa mieheen. Ei koskaan, ei heidän nuoruutensa ja onnensa päivinäkään hän ollut silmäillyt tätä ni...

-- Herra paroni -- sanoi asessori vanhus ja punastui, niin että häneen tuli miltei nuorukaisen lämpöä -- minä en tahdo kellekään tyrkyttää vakaumustani. Minä tarkoitan, että jos...

Hänen lupauksensa täyttämistä helpotti rauhanteko, joka aiheutti meidän pataljoonamme siirtämisen Etelä-Venäjälle puolentoistasadan penikulman päähän vaarallisesta paikasta. Kah...

On kummallista, että Franzénin viattomalla runottarella on kuin sinipunerva nauha yksinpä valkoisessa morsiuspuvussaankin. Hänen viheriässä myrttiseppeleessään on aina jokin kel...

Mutta kun näin tuon äsken kuolonkalpean, nyt hymyilevän ja kukoistavan lumoojattaren mielistelevän yleisöä vaaralliselta nuoraltaan, tuli mieleeni hirveä epäluulo, heijastus tuo...

Kun Stanislaus pääsi erikoisluokille, oli hän kaikkia kumppaneitaan etevämpi topografisissa mittauksissa ja punnitsemisissa, joihin kadetteja harjoitettiin kauniina vuoden aikan...

Se että palasimme käsi toisen kainalossa, ei herättänyt mitään huomiota. Kaikkihan oli niinkuin olla piti. Ei kukaan, ei edes onneton kilpakosijanikaan, joka myöhemmin illalla s...

Vanha herttuallinen Tübingenin linna oli 1850-luvun lopulla kuuluisa meluavista kummituksistaan. Joukko ylhäisiä Berlinin spiritistejä otti silloin kysyäkseen hengiltänsä -- var...

Drifva alistui alussa tämän sulouden koneiston muovailtavaksi kiitettävän alamaisesti. Hän teeskenteli ja keikaili, miten parhaiten taisi, astui kuin nauloja myöten, istui kuin...

-- Korkeasti kunnioitettu herrasväki -- julisti hän sekasotkullaan -- tässä näette Amerikan ja koko Euroopan kuuluisimman taiteilijan uskaltavan henkensä teidän arvoisaksi huvik...

Melkein keskellä kangasta, missä jo kauan sitten kaikki ihmiselämän jäljet ovat kadonneet näkyvistä, näkyy tien vieressä pienoinen paljas paikka, mistä metsää on raivattu ja vas...

-- Se oli vanhin lähdekirja, mikä on olemassa kolmesta synoptikosta, Matteuksesta, Markuksesta ja Luukkaasta. Syyriankielinen, kolmannen vuosisadan lopulla tehty käännös. Päättä...

Kersantti määrättiin apulaiseksi kaukaiselle kotiseudulleen, missä hänen onnistui toisella silmällään ja rehellisellä, sävyisällä sydämellään valloittaa vanhin kirkkoherran kahd...

-- Tietysti. Olkaa sitten hyvä ja ottakaa hattu päästänne tämän vedenkorkeusmerkin edessä, sillä ilman sitä ette voi tulla toimeen. Se selvittää paremmin kuin teidän pöytäkirjan...

Tähän aikaan synkistyi yhä enemmän se ukkospilvi, joka uhkasi purkautua salaneuvos H:n niskaan. Minä olin kaikin luvallisin keinoin hankkinut lykkäystä yhä uudelleen tuossa onne...

Jonkin aikaa sen jälkeen, kun olin päässyt iäisen ylioppilaan Peregrinus Müllerin tuttavuuteen, tein likeisen ystävyydenliiton ikäiseni nuorukaisen Knut Envaldssonin kanssa ......

Myöntäkää, että syksyn pimeys on haudattu maailma. Mutta kun sitä katsomme päivänvalossa, on hetkiä, jolloin annamme sille anteeksi kaikki, mitä se meiltä riistää. Syyskuun lopp...

Siitä, joka on nykyajan nopeilla höyrylaivoilla tottunut uiskentelemaan edestakaisin Atlantin valtamerta tai matkustamaan kerran vuodessa Melbourneen ostamaan villoja, Itämeren...

-- Rakkailla lapsillamme -- huomautti hän, niin suuresti huolehtien meidän ujoista tunteistamme, että se olisi ansainnut paremmankin kiitoksen -- rakkailla lapsillamme on luulta...

Näillä edellytyksillä tunnustan talven auringossa olevan jotakin virkistävän iloista. Mutta minusta sen syy on aivan päinvastainen kuin se luulo, että talvi on muka meidän pohjo...