Category: Plays/Films/Dramas

Kaarlo Bergbomin kirjoitukset 2. Tutkimukset ja arvostelut

Historiallinen draama Saksassa (v. 1868). Heinrich Heine. Luonnekuva (v. 1864). Ranskan toinen keisarikausi ja sen kirjallisuus I-III (v. 1866). Karl Jonas Ludvig Almqvist (v. 1866). Ulkomaan kirjallisuutta. Uusia romaaneja (v. 1867). Neljä vuotta Suomen kirjallisuuden histori...

Chapters

26. Part 26

Viimein emme voi olla muistuttamatta yhtä kohtaa, joss herra Estlanderin teos, olkoonpa muuten vaikka kuinka ansiokas, ei meitä oikein tyydytä. Hänen kirjansa ei näet ole täysin...

30. Part 30

Mutta -- väittelee joku vanha ja "kultaisen kohtuuden mies" -- olkoon niin, että nykyinen ruotsalainen teatteri ei ole niin taiteellinen kuin sen pitäisi oleman, olkoon niin, et...

20. Part 20

Almqvistissa oli romanttisen koulun haaveellinen idealismi saanut johdonmukaisimmin ilmauksensa; mutta hän osottaa myöskin tämän idealismin hajoamista. Vihasta aikojemme tavalli...

13. Part 13

Nämä lauseet ansaitsevat sitä enemmän huomiota, kuin ne kirjoitettiin heti Napoleonin kukistumisen jälkeen, aikana, jolloin Euroopassa jokaikinen kynällekykenevä nulikka ymmärsi...

24. Part 24

Viimeiseksi emme voi olla lausumatta joitakuita mietteitä, joita nämät tarinat, enemmän kuin Topeliuksen muut, ovat herättäneet. Ensiksikin sallittakoon meidän tehdä muistutus k...

28. Part 28

Molemmat nämät kirjailijat -- K.F. Eneberg ja Emlekyl -- ovat myöskin Topeliuksen runokoulua käyneet. Sillä emme suinkaan tahdo moittia heitä jäljittelijöiksi, jotka ilman sisäi...

23. Part 23

Saksan draamakirjallisuuden alalla ei viimeisen sota-ajan isänmaallinen mieliala ole niin silmiinpistävä kuin esim. lyyrillisyydessä. Hetken innostus voi synnyttää jonkun kelvol...

25. Part 25

Jos luemme Sederholmin kertomukset Stellan romaanin perästä, astumme kokonaan toiseen maailmaan; siellä toiminta siirtyy välistä Englannista Amerikkaan, välistä Paratiisista Eng...

12. Part 12

Koko tämä ryhmä näytelmäkirjailijoita pyrkii käsittämään historiaa "sen todellisuuden kannalta", s.o. suuremmalla tai pienemmällä taidolla yhdistämään historiallisia kohtauksia...

31. Part 31

Hra Beta näyttää ihastellessaan sitä kansallista henkeä, joka elähyttää teatteriamme, joutuvan niin kovasti hämillensä siitä, kun me epäilemme tämän hengen todellisuutta, että h...

15. Part 15

On sanottu meidän vuosisataamme vallankumouksien vuosisadaksi ja silloin pääasiallisesti ajateltu niitä valtiollisia mullistuksia, jotka sen kuluessa muuttivat Eurooppaa. Jos as...

27. Part 27

"Det arabiske Pulver" ei ole Holbergin merkillisimpiä komedioja, vaikkei viimeisiäkään niiden joukossa. Itse aine -- viekas sukkeluus, joka peittää ahnasta typeryyttä -- on usei...

29. Part 29

Painetut ovat: "Ruunulinna" (Lagervall); "Silmänkääntäjä" (Hannikainen); "Antonius Putronius" (Holberg-Hannikainen); "Nummisuutarit" (A. Kivi); "Yö ja päivä" (A. Kivi); "Kullerv...

16. Part 16

Victor Hugo on koko tämän ajan elänyt maanpakolaisena ja lujasti kieltäytynyt ottamasta vastaan keisarin monta kertaa tarjoomaa anteeksiantoa. Tasavaltalaisen puolueen nimessä h...

22. Part 22

Eurooppalaisten kirjallisuuksien joukossa on vielä yksi, venäläinen, josta voimme ilmoittaa tavallista etevämmän tuotteen: Ivan Turgenjewin "Savu" nimisen romaanin, joka ilmesty...

17. Part 17

Vallankumous tapasi George Sandin ihankuin Lamartinenkin hänen vaikutusvoimansa ja kunniansa korkeimmalla kukkulalla. Vaikkapa olikin nainen, heittäytyi "Indianan" ja "Lelian" k...

6. Part 6

"Sein Lager nur erkläret sein Verbrechen" (Hänen leirinsä vain selittää hänen rikkomuksensa) sanoo Schiller itse tämän tragediansa prologissa. Wallenstein tahtoo luoda itsellens...

2. Part 2

Jos Espanja synnytti sen runoilijan, Calderonin, joka antoi uuskatoliselle romantiikalle sen korkeimman runollisen ilmaisun, niin oli sen maan perivihollisen 16:nnella vuosisada...

1. Part 1

Historiallinen draama Saksassa (v. 1868). Heinrich Heine. Luonnekuva (v. 1864). Ranskan toinen keisarikausi ja sen kirjallisuus I-III (v. 1866). Karl Jonas Ludvig Almqvist (v. 1...

3. Part 3

Ei kansanomainen näytelmä, sittenkun se oli eksynyt Hanswurst-tekeleitten rämeikköihin, eikä oppinut näytelmä Lohensteinilaisessa pöyhkeydessään pystynyt kehittymään edelleen. O...

21. Part 21

Augustus Trollopen veli, Anthony, on arvokkaimpia romaanikirjailijoita, jotka esittävät Englannin pienten kaupunkien elämää. Hänen viimeinenkin romaaninsa "Belton Estate" todist...

11. Part 11

Näiden uusien virkeiden harrastusten mukana tuli myös uusi aines saksalaiseen draamaan, varsinaisesti uudenlainen. Draamalliset runoilijat liittyivät lähemmin niihin poliittisii...

19. Part 19

Toisen keisarikauden näytelmäkirjallisuudessakin on sama muutos nähtävänä kuin romaanikirjallisuudessa. Suuret historialliset draamat, kirjoitetut V. Hugon ja A. Dumas's tekotap...

4. Part 4

"Götz von Berlichingen"[12] on ensimmäinen draamallinen kappale, jossa Saksan historiaa ja Saksan elämää kuvataan raikkaan välittömästi. Klopstock oli tahtonut lämmittää kansaku...

32. Part 32

Pyrkiessään leimaamaan meidän moitteemme ohjelmiston ala-arvoisuudesta niin epäkäytännölliseksi kuin suinkin, hra Beta selittää, että me muka olemme vaatineet esitettäväksi vain...

18. Part 18

Hyväksi onneksi nousee nousemistaan joukko nuoria kirjailijoita (sillä eipä se vielä ole järjestetty puolue), jotka ovat saaneet ihankuin perinnöksi vanhojen "doktrinäärien" vap...

14. Part 14

Mitä Heine on kirjoittanut Ranskan oloista, tavataan teoksissa "Französisehe Zustände" ja "Lutetia". Ne koskettelevat pääasiallisesti politiikkaa ja saarnaavat alusta loppuun Ra...

10. Part 10

Nämä olivat romantikkojen etevimmät runoilijat historiallisen draaman alalla. Mutta heihin liittyi joukko toisarvoisia runoniekkoja, jotka, omaksumatta romantikkojen pyrkimyksiä...

9. Part 9

Schiller oli historiallisissa draamoissaan pyrkinyt esittämään maailmanhistorian kehityskulun yleisinhimillistä puolta, semmoisena kuin se ilmenee yksityisten ihmisten kohtalois...

8. Part 8

Niinkuin aina on laita uraa-aukaisevien runoilijain, seurasi joukko epärunollisia jäljittelijöitä Schilleriäkin hänen edistyvällä radallaan. Hänen aatteellisia pyrintöjään eivät...

5. Part 5

Kuten mainittiin, oli Schillerin lähtökohtana 18:nnen vuosisadan "myrsky- ja kiihkokausi"; mutta hän oli jo nuorempi kuin useimmat tämän suunnan runoilijat. Se epämääräinen ikäv...

7. Part 7

Poliittinen elämä oli surkeampaa kuin koskaan, siinä ei ollut siis mitään vastustusvoimaa, joka olisi voinut tehdä yksipuolisen esteettisen sivistyksen vaikutukset tehottomiksi....