Talvi-iltain tarinoita 1 Kuninkaan hansikas. Linnaisten kartanon viheriä kamari.

Mahdotonta on kuvailla onnettoman hovineuvoksettaren tuskaa kapteenin pitkän puheen kestäessä, joka kyllä osoitti tavallista lähempääkin tuttavuutta Grönforsin taskumatin kanssa...

Kuin mielipuoli hän hypähti vuoteesta, katkeroituneena ilveistä, jotka jo toistamiseen kiusasivat häntä. Hän sytytti kynttilän ja tarkasti huoneen. Se oli tyhjä, mutta toisiin h...

-- Tässä, missä nyt olemme, on hevoseni etujalat Ruotsin, takajalat Venäjän alueella. Sano, jos sinä nyt asetut tuolle keisarinnan maalle ja minä seison täällä kuninkaan maalla:...

-- Oh, oh, nuori ystäväni, olemmeko jo niin pitkällä? Niin nopeasti ja huomaamatta siirrymme Mirabeausta Camille Desmoulinsiin, sitten edelleen Dantoniin, Marat'han, Robespierre...

Neiti Triste-Ruban ymmärsi luultavasti väärin neuvottomuuden, joka näkyi hänen ritarinsa kasvoista, sillä hän hyväksyi hänen valintansa kasvot säteilevinä hellyydestä ja onnen t...

Ringa tunsi itsensä sinä hetkenä niin yksinäiseksi kuin olisi koko maailma hänen ympäriltään vajonnut meren syvyyteen ja jättänyt hänet yksin tyhjään, autioon avaruuteen. Hän ko...

Tupakka-Matti oli Venäjän puolelta kotoisin oleva, niillä seuduin hyvin tunnettu salakauppias, ja hänen oivallinen elinkeinonsa sai aikaan sen, että hänellä aina oli puolustajia...

-- Arkkitehti on ennakkoluuloton mies, enkä minäkään ole niitä, jotka uskovat kaikkia akkain juttuja kuin kirveen silmään. Mutta minä tunnustan, että nämä kujeet kummastuttavat...

-- _Assez de paraboles_, jättäkäämme vertaukset! Minä annan sinulle hyvän neuvon, ystäväiseni. Kun toisen kerran tulet tervehtimään vanhaa isääsi, koeta olla vähän kohteliaampi...

Minä Jaakko, joka nimitän itseäni von Littowiksi ja kannan tuota nimeä kenenkään koko maailmassa sitä kieltämättä, tunnustan täten vapaaehtoisesti omantuntoni tähden ja koska tu...

Lukija lienee jo aavistanut, ettei se rauha ollut kovinkaan pitkäaikainen, ja viime vuosina tekivät vielä taloudelliset selkkaukset tuon kunnon kuningasmielisen luonteen entistä...

-- Herra, sanoi hän, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan, sillä kirous on poistunut suvustamme, kuolleet saavat levon haudoissaan, eikä lasten tarvitse kärsiä isäinsä pahojen te...

Meidän täytyy valitettavasti tunnustaa, ettei tämän kertomuksen sankari saanut, sankarien kiitettävän tavan mukaan syöstä palavan talon liekkeihin eikä pelastaa sitä eikä tätä n...

Sairashuoneen yksitoikkoisuutta ja sitä kiusaa, että hänen täytyi maata siellä työttömänä silloin, kun niin monta hänelle kallista asiaa oli vaarassa, lievitti seuraava kirje, j...

-- Anteeksi; petos on niin vähän minun mieleistäni, etten tahdo pettää edes kuninkaan vihollisia. Minä en ole mikään ilmiantaja, herra eversti. Ellen edeltäkäsin saa pyytämääni...

-- Nyt on myöhä, makuu on tarpeen prefehtille ja minulle myöskin, prefehti saa kyllä ajoissa sekä nähdä että kuulla ehkä enemmänkin kuin toivoisi. Sellaista eivät nuoret tähän a...

Kaikista ihanan Suomen hurmaavista järviseuduista on Punkaharju kenties kaikkein kaunein ja viehättävin. Tuo puolen penikulman pituinen ja melkoisen korkea luonnon vihreä ajatus...

Lankilan väki ei ollut arvannut aivan väärin, sillä tulen ympärille, joka paloi tuvan isossa, hakkaamattomasta harmaasta kivestä tehdyssä liedessä, kokoontui vähitellen kymmenen...

-- Minä en luule teidän korkeudellanne olevan valittelemista tuon sananlaskun johdosta, vaan ennemmin Södermanlannin herttualla, vastasi kapteeni. Kaitselmus varjelkoon mitään t...

Se vieraissakäynti oli, kuten helposti saattaa käsittää, molemmin puolin yhtäläisen kohteliaisuuden vuorottelua, ja sitä seurasi kohta Venäjän vastavierailu. Tuskin oli tsaari e...

-- Venäläinen hevosrykmentti lähestyy pitkin valtamaantietä ja on muutaman minuutin kuluttua Tavastilassa, jatkoi kersantti ajosta hengästyksissään. -- Minun onnistui päästä hei...

-- Sire -- vastasi vangittu nainen säikkymättömän rohkeasti, mikä aina auttoi hänen sukkelaa päätään -- te olette siksi ritarillinen, ettette voi olla suomatta keisarinnalle kun...

Hänen vieressään istui lihavahko, hiukan neljännelläkymmenellä oleva pullea- ja punakasvoinen herra, jonka muoto, jos sen voitiin sanoa mitään ilmaisevan, osoitti hyväntahtoista...

Aika oli täynnä suuria tapauksia. Ruotsin kuningas ja kuninkaanpojat olivat lähteneet retkelle itään Ivar Laajasylen, Erik Tuulihatun ja Erik Pyhän vanhoille, ruotsalaisten alus...

Nyt joutui Tupakka-Matti pahempaan pulaan kuin milloinkaan ennen, sillä hän oli aina onnellisesti selvinnyt. Turhaan hän vannoi ja vakuutti, ettei ollenkaan tiennyt paperien sis...

Mutta jos tähän itseoikeutettuun ylemmyyteen, joka ulottuu kaikkiin yhteiskuntakerroksiin, sattumalta yhtyy vielä vanha ja kunnioitettu nimikin, joka sisältää muiston menneiden...

-- Kuule mitä haluat, kerro mitä tahdot. Ketä me pelkäisimme? Emmekö ole lähettäneet liittokirjaa suoraan kuninkaalle itselleen? Eivätkö kaikkien meidän nimemme ole kirjoitettui...

Kustaa III:n muistosta Suomessa. 1. Helsinki: Suursaari. 2. Suursaaren taistelun jälkeen. 3. Savon erämaat. 4. Rautasaari. 5. Armollinen rouva. 6. Valtakunnan rajalla. 7. Ensi r...

Paitsi hovineuvoksetarta on vielä kaksi muutakin vanhaa tuttua mennyt kaiken maailman tietä, kumpikin hyvin iäkkäänä. Holming, vanha "kaikki kaikessa", on jo kauan levännyt kirk...