Ida Aalberg

Alkulause. I. Vanhemmat. II. Kotoa pois. III. Suomalaisen teatterin vaellusvuosilta. IV. Saksalainen teatteri ja Marie Seebachin koulu. V. »Noora» ja Unkarin Triumfi. VI. Myrsky...

Antti Ahlberg ei ollut mikään tavallinen tappelupukari. Hänessä oli suuren miehen ainesta. Niin vähäisissä ja kehittymättömissä oloissa kuin tuo villi ja intohimoinen henki elik...

Heinäkuussa 1874 Ida Aalberg pääsi ripille ja tuli siis tavallaan aikaihmiseksi. Kysymys hänen tulevaisuudestaan tuli päiväjärjestykseen. Tytär tahtoi teatteriin, mutta siitä el...

Runo on tiedonantajana kyllä varsin epäluotettava. Niinpä Ida Aalberg näytteli »Jane Eyreä» vasta 1879 eikä tuossa osassa milloinkaan esiintynyt Porissa. Hän on kuitenkin saatta...

Kaarlo Bergbomia on moitittu siitä, että hän ei käsittänyt Ida Aalbergin taipumusta traagilliseksi näyttelijäksi, ennenkuin tämä oli käynyt Marie Seebachin koulua. Marie Seebach...

Jos tutkii »Uuden Suomettaren» arvosteluissa ilmestyviä reservatsioneja tältä ajalta, alkaa helposti uskoa Ida Aalbergin väitteeseen, että lehden arvostelija ajoi persoonallisia...

»Ylipäänsä täytyy Ziegler'ille antaa se arvo että hän aina pukeutumisessaan hyvin tarkkaan seurasi aikakautta, niin myöskin nyt vaikka se hisupuku oli niin ruma, se ei ollut mik...

Halu nähdä isänmaan »totista edistymistä» on majesteetin vaatimattomuutta, mutta todennäköisesti nuo sanat ovat tulleet uutiseen vain tyylillisenä koristuksena eikä tarkkana ja...

Että Ida Aalberg ei jaksanut kestää menestyksen päiviä kiltillä ja porvarillisella vaatimattomuudella, ilmenee jälkeen vuoden 1880 mitä moninaisimmissa muodoissa. Bergbomeilla o...

On itsestään selvää, että niin etevä ja samalla yksilöllinen näyttelijätär kuin nti Aalberg tulee muodostamaan oman koulunsa sillä näyttämöllä, johon hän kuuluu, sitäkin suuremm...

1880-luku on realismin vuosikymmen. Vanha polvi aatteineen, Jumaloineen, rakkauksineen kansaan ja kotimaan luonnon ihailemisineen saa vastustajakseen nuoren polven. Ida Aalberg...

Kun Maria Grapelle, joka vanhuudessaan asui Ähtärin pitäjässä, myöhemmin koottiin rahallista avustusta, Ida Aalberg lahjoitti suurehkon summan, mutta pyysi, ettei hänen nimeänsä...

Suomalainen teatteri oli kansallisen romantiikan miesten hoivissa. Radikaalien suosituksella Ida Aalberg lähti Tanskaan, ja kesällä 1885 hän tunsi itsensä, ainakin ajottain, täy...

»Eräs kehitys» on kirjoitettu ruotsiksi. Monet tekstissä olevat tanskalaiset sanat jo viittaavat siihen, että hän on kuvauksensa kirjoittanut Kööpenhaminassa ollessaan. Kirjoite...

Ollessaan eroitettuna yliopistosta Kivekäs piti lennokkaita valistuspuheita maaseudulla. Myöhemmin hän lähti opintomatkalle Saksaan. Berlinin yliopistossa kuulemiensa »katederis...

»Varsin suuri menestys oli Ida Aalbergilla »Orleansin neitsyessä» syksyllä 1887. J'eanne D'Arc'in osan suoritus teki illasta yhden niitä Arkadia-teatterin kuuluisia »lämpimän tu...

»En minä kulta ole sinua unohtanut, mutta minä olen ollut niin suruissani, niin kovin suruissani, etten ole jaksanut kirjoittaa. Koko elämä on tuntunut kuin yksi ainoa suuri tus...

_Se korkea sohva_ joka on salonkissa _korkean karmin_ kanssa asetetaan _ruokasaliin_ tambuurin oven ja salongin oven väliin, siis tambuurin ovesta _vasemmalle_. Seinälle joka on...

»Sanotte, että Duse tulee Pietariin ja että hän näyttelee nuorta tyttöä »Myrskyssä», Oh! minä voin tulla hulluksi. Minä mahdan olla pelkuri, tyhjänpäiväinen, vailla luonnetta, k...

Arvostelu kiittelee Ida Aalbergin Medean intohimoisuutta ja sanoo hänen tuossa osassa antaneen sellaistakin, jota ei aikaisemmin oltu nähty. »Kamelianainen» saa sangen pidättyvä...

Ida Aalberg ja vapaaherra Uexküll-Gyllenband olivat lähteneet matkalle huhtikuussa. Vapaaherra oli maailmankatsomukseltaan täysi ateisti eikä antanut mitään arvoa kirkolliselle...

Skandinaavian kiertueen aikana kierteli Suomen ja ulkomaiden lehdissä tietoja, että Ida Aalberg lähtisi Englantiin ja Amerikkaan tehdäkseen taiteensa tunnetuiksi siellä. Todelli...

Niin herkkä ja helposti ärtyvä hermosto kuin vapaaherra Uexküll-Gyllenbandilla olikin, ei hänen hermostumisensa ollut tavallisten jokapäiväisten ihmisten hermostumista. Voidaan...

Vapaaherra Uexküll-Gyllenband oli itse varma silta, että hänen vaikutuksensa oli mitä siunauksellisin. Vuonna 1903 hän laati Ida Aalbergin taiteesta kirjoituksen saksalaista »Di...

Vapaaherra Uexküll-Gyllenband ei ihaillut taiteessa suuruutta ja voimaa, ja myöhemmin ylistäessään Ida Aalbergin taidetta hän ei milloinkaan liene vedonnut näihin ominaisuuksiin...

On joskus sanottu, että Kaarlo Bergbom oli joka kerta, kun Ida Aalberg tuli Suomalaiseen teatteriin, äärettömän iloinen ja että hän huokasi helpotuksesta joka kerta, kun näyttel...

1911 Ida Aalberg pani toimeen viimeisen suuren kiertuensa Suomessa. Lukuunottamatta Hämeenlinnassa sattuneita poliittisia rettelöitä hän sai osakseen jakamatonta ja lämmintä inn...

»Kamelianainen» annettiin jäähyväisnäytäntönä, ja sali oli täynnä kukkia, valkoisia narsisseja satoi aivan satamalla ja _Aurinko_, niin nimitin ajatuksissani Ida Aalbergia ja ni...

[1] Ainoa omakätinen kirje, joka Ida Aalbergin papereiden joukossa on hänen äidiltään, on vaikeasti luettavaa käsialaa. Charlotta Ahlberg on sen kirjoittanut nähtävästi 1870- ja...