Maankiertäjiä

Koko kylässä ei varmaankaan kukaan osannut odottaa, että tänä päivänä sattuisi mitään erikoisempaa, mutta nyt ilmestyivät siihen nämä kaksi muukalaista, he astuivat näkyvälle pa...

On, on minulla, vastasi August. Ei sitä silti tarvitse huudella, mutta suurenlainen seteli minulla on, pari suurta seteliä, mitä oikein lienevätkään. Mutta veneen vuokraan minul...

He menivät ravintolaan, jossa sai voileipiä ja lämpimiä ruokia, ja kävivät istumaan. Liikettä hoiti naisihminen nuoren tytön kanssa kahden. August oli täällä tuttu, hän taputtel...

Edevartiin toverin taito teki syvän vaikutuksen. Tämä ei ollut koskaan maininnut osaavansa soittaa, hän oli merkillisempi kuin muut ihmiset, hurjapää ja suuri houkka, mutta viis...

Edevart kuuli kaiken. Hän ei suinkaan ollut niitä miehiä, jotka perääntyvät, vaan astui kohti. Ragna meni väliin ja kysyi: Mitä sinä aiot? — Laivuri erehtyi nyt siinä, että rupe...

Kului tuntikausia, Skaaro päästeli hätähuutojaan, mutta kukaan ei kuulunut vastaavan. Kaikki oli hiljaista, karjankellot olivat aikoja sitten lakanneet kuulumasta, niin kauas el...

Miksei? Mitä me ihmiset osaamme arvata?... Hyvännäköinen nainen, ja olen hyvin tyytyväinen, kun otin mukaan molemmat mieheni ja pelastin hänen lampaansa. Ei sen puolesta, etten...

Oli miten oli, epäluulo istui kuin istuikin lujassa Edevartin mielessä, ja August huomasi sen hyvin. Toverusten suhde kiristyi, Edevart ei enää arkaillut laskea pientä pilaa sii...

On toki! On toki! väitti Lovise Magrete. Mitä sanotkaan! minullako ei sinua kohtaan sydäntä! Olen ajatellut sinua enemmän kuin — olen ajatellut sinua paljon; olet kaunis, sinull...

He juttelivat Knoffista. Edevart oli kehunut tämän maasta taivaaseen siinä kirjeessä, jonka oli kirjoittanut Riikaan, eikä oikeastaan voinut nytkään kovin paljon moittia. Mutta...

Papst pudisti surullisena päätään valittaen sen maailman pahuutta, jossa hänen oli elettävä, ja tarjoutuen välittämään asian rauhallista tietä: Antakoot he nuorukaisen mennä mat...

Siitä tuli hyvin lyhyt tappelu. Miehet eivät sanoneet montakaan sanaa, iskivät vain yhteen kuin mielettömät, ja Edevartin hillitön kiukku ratkaisi asian: ei tarvinnut antaa aino...

Edevart näytti kaikki lahjat, jotka hänen oli ollut aikomus tuoda mukanaan kotiin keväällä, hän antoi Joakimille kirkkauttaan kiiltävän tuppipuukon ja otti pojan mukaansa lastir...

Ei. Polden ja lähiseudut eivät olleet enää samat kuin ennen, sinne oli tullut uusi, outo henki. Joakimilla itsellään oli ollut aivan liian paljon onnea eikä hän pystynyt kunnoll...

Mutta sitähän laivuri ei suinkaan halunnut, ei tahtonut sekoittaa kotipaikkakuntalaistaan koko juttuun. Hän ei ollut suinkaan arkalasta kotoisin, olisi voinut aivan hyvin sanoa...

Tyhjiä kanssa! August tuhahti pilkallisesti. Olen ollut mukana paljon pahemmassakin, mutta silloin on toki ollut rehellinen myrsky; mutta mokomassa rapakossa kuin Itämeri ei sel...

Edevart tapasi taloudenhoitajattaren, neitsyt Ellingsenin. Tuo ruskeasilmäinen, vilkas tyttö oli tavallaan kuin hänen mielitiettynsä, he olivat kerran, pari olleet hyviä ystäviä...

Lovise Magrete mainitsi kuukauden ja päivän, mutta ei tehnyt siitä mitään numeroa, ei käyttänyt sitä aseena Edevartia vastaan. Jahdissa käynyt ihminen sen sijaan piti häntä viel...

Mutta miten olikaan, kerran sitten myrskyisenä, pimeänä yönä Karolus itsekin lienee tuntenut saaneensa tarpeekseen mokomasta, olostaan ainoastaan Herran huomassa, mene tiedä lie...

Ragna ei tiennyt, mitä siihen vastata. Olihan toki hyvä alku, kun oli isoäidin tupa, ja kai Teodorissa oli leipäkannikan ansaitsijaa sen verran kuin jossakussa toisessakin. Eikä...

Tuuma ei Edevartista ollut hullumpi, ei suinkaan, tuntui oikein mukavaltakin istua vain tässä äveriäänä, rahakkaana miehenä, myöntäen tai kieltäen, miten mieli teki. Mattea kats...

Päivällisen perästä Edevart ei enää nähnyt neitsyt Ellingseniä. Hän jatkoi keskeytynyttä ostosten tekoaan, valitsi mieleisensä veneen, maksoi minkä jaksoi ostamistaan tavaroista...

Koko perhe oli koolla tuvassa. Huhu oli kulkenut tulijoiden edellä ja houkutellut kaikki koolle. Oli tullut useita naapureitakin, Ezra, tuo sukkela merkillinen villikissa, pari...

Edevart huomasi kyllä toverinsa syöttävän kuulijoilleen paksua pajuköyttä, hän huomasi sekä Teodorin että Ezran, jopa Joakiminkin kuuntelevan hieman epäilevän näköisenä. Hän vir...

Ja nyt Edevartkin näytti saaneen takaisin rohkeutensa ja työnhalunsa. Hän oli varhain jalkeilla ja uurasti rakennuksellaan iltamyöhään. Edevart ei ollut suinkaan patapuukko, ja...

Entä kenen luulette sen ostavan? kysyi Ezra. Siihen nimismies ei osannut mitään vastata. Ezra huomautti, ettei koko paikasta ollut kauppapaikaksi. Eihän siellä ollut ainoaakaan...

Edevartin oli vähän ilkeä päästä pujahtamaan rakennusten lomitse kenenkään näkemättä. Ei enää haluttanut tavata taloudenhoitajatar Ellingseniä, ei jäädä tämän kanssa puheisiinka...

Niin, mutta täällä kotona en ole koskaan saanut mitään näin kallista ja näin hyvää! vastaa Lovise Magrete samalla hermostuneesti itkien. Rinkilöitä, varikoista, vuohenjuustoa, e...

Toinen vastasi vältellen: Miehenikö — — —? Kuule Haabjørg, menepä hakemaan sylyksellinen puita äidille! Ja lapsen ehdittyä ovesta ulos hän jatkoi: Mieheni, niin — hävisi luotamm...

Kotimatkalla Lovise Magrete selaili amerikkalaisia aikakauslehtiä. Kumpikin oli hyvillään siitä, että lapsi oli jäänyt Knoffien luo; sitä saattoi pitää suosionosoituksena tämän...

Asia oli ratkaistu. Mutta Lovise Magrete itse lykkäsi lähtöä tuonnemmaksi. Tuntui siltä kuin hän ei olisi osannut paljoakaan odottaa matkan tuottamasta vaihtelusta, vaan olisi t...

Taaskin Lovise Magretella oli heti samassa vastaus valmiina. Edevarthan saattoi vaatia kirjettä nähtäväkseen ja antaa englantia taitavan ystävänsä Augustin tulkita sen. Se ei sa...

Päivä rupesi valkenemaan. Siitä lupasi taaskin tulla lämmin poutapäivä, niin että miksi hän ei niittäisi lisää? Kestäisi vielä ehkä seitsemisen tuntia, ennen kuin kaste haihtui,...

No niin, toverukset kävivät suon kimppuun. Sattuessaan sille päälle molemmat huhtoivat kuin hullut. He korvasivat taidon ja tottumuksen puutteen raa'alla, hillittömällä voimalla...

Se tuuma oli siinnyt ja syntynyt Augustin aivoissa. Hänen täytyi aina saada yrittää jotakin uutta. August oli ilmoittanut Fosenlandetista käsin ostaneensa Knoffeilta tavaroita j...

Toverukset hörppäsivät kahvinsa, maksoivat ja lähtivät Mattean mukaan. He kiersivät koko kauppalan. Oli tullut muutamia uusia veneitä markkinamiehiä täynnä, mutta vieläkään ei m...

Paria tuntia myöhemmin, kun ilta jo oli kulunut varsin myöhäiseksi ja oli tullut melkein pimeä, Edevart aikoi palata takaisin kojuunsa ja paneutua levolle. Mutta silloin hän sai...

Joakim oli navetan laajennuspuuhissa. Siihen piti tulla kaksi pilttuuta lisää, mutta ei enempää, ei kolmea pilttuuta eikä tallia hevoselle. August havaitsi oitis hyväksi puuttua...

Hyvä! Vehnäpellot ja runsaat taskurahat, niitä August aina hoki, mutta hän ei ollutkaan oikeita meikäläisiä. Hän oli vain ollut täällä, siksi Herra on antanut hänen vapaasti tem...