Marseljeesi

I. Billot kansanedustajana II. Uusi kansalliskokous III. Ranska ja ulkomaat IV. Sota V. Rouva de Staëlin mieleinen ministeri VI. Dumouriez VII. Verhon takana VIII. Punainen myss...

Mutta Pariisissa kierteli huhu niistä kolmesta päätöksestä, jotka kansalliskokous oli tehnyt. Ei enää majesteettia! Ei enää valtaistuinta! Yksinkertainen nojatuoli vain puheenjo...

Muuan bretagnelainen aatelismies, joka Marseillenmatkallaan oli poikennut Avignoniin, tuli sattumalta kirkkoon. Poloinen uhri säälitti häntä. Rohkeasti ja itsepäisesti, kuten br...

Muuan nainen istui nojatuolissa ja nousi nähdessään Gilbertin astuvan esille. Se oli madame Elisabeth, kuninkaan sisar. Gilbert kunnioitti häntä syvästi, tietäen hänen sydämensä...

»Ministerin toimi ei ole samaa, mitä se oli ennen. Pysyen yhä teidän majesteettinne uskollisena palvelijana minusta tulee kansan palvelija heti kun astun ministeriöön. Tästä päi...

Dumouriez ei empinyt. Hän viskasi oman hattunsa kauas luotaan, sieppasi lähinnä istuvan isänmaanystävän päästä punaisen myssyn, painoi sen päähänsä korville asti ja nousi puhuja...

Tämä kaarti olisi kauhea ase kuninkuuden kädessä. Kuninkaan käskystä se voisi samota kansalliskokoukseen, miehittää Maneesin, vangita kansanedustajat tai surmata heidät viimeise...

»Siinä hän näyttelee huonoa osaa, mutta se ei kummastuta minua. Kysykää mieheltäni, mitä sanoin Dumouriezista silloin, kun olin tavannut hänet ensimmäisen kerran... Me tiedämme...

»Sire, arvostelette minua huonosti, jos luulette minun turvautuvan moisiin keinoihin. Työtovereillani ja minulla on ollut kunnia kirjoittaa teidän majesteetillenne ja pyytää tei...

Santerren johtama pataljoona oli parhaiten järjestetty. Siinä näki kosolta sotilaspukuja ja jonkun määrän kivääreitä ja pistimiä. Mutta molemmat toiset osastot olivat rahvaan ar...

»Ei murhaa!» sanoi hän. »Vain yksi rauta saa kajota tuohon mieheen, lain rauta! Englannissa kuuluu hallinneen kuningas, jonka kaulan petetyn kansan tuomio on katkaissut. Sinun p...

»Sopikaamme siis kaikesta jo tänä iltana. Ensi yönä kävelen yksinäni täällä» (he olivat tällöin Louvren ristikkoportin kohdalla) »autioimmassa ja pimeimmässä kolkassa... Jos pel...

‒ Ehdotan lisäksi, että te julistatte isänmaan olevan vaarassa. Te saatte nähdä, että se hälytyshuuto kerää kaikki kansalaiset koolle, että sotamiehet kattavat maan ja että jäll...

Yöllä, sen päivän jälkeen, jolloin isänmaan julistettiin olevan vaarassa, rouva Campan heräsi kello kahden tienoissa. Ikkunaruuduista kumotti kuu kuin yöllinen tuike, kuin ystäv...

Elokuun 3 päivänä — samana päivänä, jolloin Pétion esitti erottamisvaatimuksensa — Saint-Marceaun esikaupunkilaiset, väsyneinä kuolemaan nälkään tässä taistelussa, joka ei ollut...

Fréron (Louis-Stanislas) oli sen kuulun Elie-Catherine Fréronin poika, jonka kimppuun Voltaire aikoinaan hyökkäsi ihan aiheettomasti ja lopen julmasti. Kun nykyisin lukee arvost...

»Madame, mahdotonta on olettaa, ettette luottaisi muuhun kuin aineellisten voimiemme apuun. Jos niin on laita, uskoutukaa minulle. Muistakaa, että huomenna tällä hetkellä minä s...

Mandatin tarvitsi vain luoda pikainen silmäys tähän kirjeeseen käsittääkseen, että hän oli hukassa. Hän tunsi käsialansa. Kirje sisälsi määräyksen, joka kello yksi yöllä oli läh...

Huonosti järjestetyt ja vaatimattomasti aseistetut aatelismiehet — heillä oli vain miekat ja pistoolit — tiesivät, että nyt tulisi taistelu elämästä ja kuolemasta, ja odottivat...

Kuninkaan seurue liikkui joukon mukana kuten myrskyn riehuessa vene kiikkuu laineilla. Virta vyöryi sentään yhä kansalliskokoukseen päin. Kuninkaan itsensä täytyi kerran työntää...

Joukkoa vastaan tuiskahti luotisade. Mutta koska sveitsiläisten helakanväriset asetakit tarjosivat hyvän maalitaulun, osuivat luodit etupäässä juuri heihin. Kun kaksi aatelismie...