Category: Historical Novels

Erämaan profeetta

Aamulla aikaisin oli Paavo lähtenyt matkalle. Illalla hän oli pannut petäjäistä konttiinsa, noussut sitten varhain ja mennyt hiipien pirtistä pihalle. Arkana ja epäillen hän oli kulkenut kujatietä myöten puolijuoksussa, painautunut metsänrinnasta suoraan salolle ja kiertänyt v...

Chapters

1. Part 1

Aamulla aikaisin oli Paavo lähtenyt matkalle. Illalla hän oli pannut petäjäistä konttiinsa, noussut sitten varhain ja mennyt hiipien pirtistä pihalle. Arkana ja epäillen hän oli...

2. Part 2

"Minulla on ollut matka sellainen", vastasi hän vanhan isännän kysymykseen, "että olen etsinyt kauan kallista päärlyä, rauhaa sielulleni ja Jumalan armoa. Sitä en löytänyt likem...

3. Part 3

Paavo taisteli kaiken aikaa itsensä kanssa. Pitikö hänen sittenkin puhua jotain? Mahtuiko tänne mitään muuta sanaa enää kuin tämä Lustigin, ja oliko täällä ketään, joka häntä ym...

4. Part 4

Ne olivat nyt kaikki hänen ystäviään Savojärvellä ja Ollikkalassa. Siellä oli nyt uusi meno, uusi kansa kokonaan. Vanhat olivat virinneet uuteen elämään ja nuoria heräsi lakkaam...

5. Part 5

"Sitä se oli sielläkin — sitä samaa huutoa ja helvetin pelkoa — ennen Savojärvellä, kun pimeä, syntinen kansa heräsi. Antaa niiden aikansa huutaa ja menoansa pitää. Siitä ne her...

6. Part 6

"Nämäkin kuormat olisivat helpommat kantaa, jos olisi itse syytön, jos saattaisi syyttömänä astua kaikkinäkevän eteen. Vaan kun ovat omat viat pitkin päivää näkyvissä, kärsimätt...

7. Part 7

"Vaan rukous on vielä outoa ja tuntematonta tässä pitäjässä. Siitä on täällä tullut ahdas portti, jonka läpi täytyy syntisten päästä, jos on mieli joukkoon kuulua. Ne tulevat tä...

8. Part 8

"Tässä on saatu pari vuotta syödä selvää leipää, niin jo on sielu takertunut tavaroihin. Sitä täytyy Herran sitten uusilla murheilla irti repiä. Miten ja mistä päästä sinä olet...

9. Part 9

"Teillä, nuoret miehet, on tie lyhempi kuin minulla. Minun piti pitkältä kulkea, Sutelasta Jyväskylään asti, ennenkun sai sielu rauhan. Ei ollut lepoa likempänä. Te täällä pääse...

10. Part 10

"Nuorena otti minut Herra kiinni, poikasena jo piti käsissään, vaikka en tuntenut omaa auttajaani. Siitä lähtien olen sitä tietä koettanut vaeltaa, joka elämään vie, usein eksyn...

11. Part 11

Voi Herra! Mitä minä olen tehnyt sinulle, millä taaskin vihoittanut sinua, joka olet pyhä ja vanhurskas? Miksi löit niin lujasti? Miksi löit? Miksi aina lyöt ja kasaat uusia kär...

12. Part 12

Oli toisenlaista kotoa lähtö nyt kuin ennen, oli sellaista, että olisi mieluummin jäänyt kuin lähtenyt. Ei ollut Riitta enää vihoitellut, ei oviaan paiskonut eikä kiukkuaan kulk...

13. Part 13

Malmberg aloitti itse virren, johon muut koettivat yhtyä, kutka osasivat ja kenellä oli kirja mukana. Hänen jylhä, mahtava äänensä kaikui ylinnä, vyöryi ulos avarasta ovesta ja...

14. Part 14

"On se sitäkin", jatkoi Paavo yhä puhettaan, "ettei ole puhujan voimassa eikä vallassa, mitä puhua, vaan täytyy puhua, niinkuin Herra puhuttaa. Se on se puhe Herran puhetta, min...

15. Part 15

"Se on saatanan henki, joka täällä on taas Herran töitä häiritsemässä ja heränneen kansan seuramenoa sekasortoon saattamassa. Ei saa huutaa eikä meluta. Te olette täälläpäin kuu...

16. Part 16

"Nämä ovat sinun laitumiasi. Saat itse täällä paimentaa ja hoitaa heränneitäsi, joka olet likempänä kuin minä. Vaan sinä näyt jättäneen veräjät auki ja aitaakin pitkältä panemat...

17. Part 17

"Kuule Matti!" huusi Paavo pihalta portaille, missä isäntä näkyi seisovan ja levollisena katselevan vierasten tuloa. "Tule tänne, taluta hevonen talliin, pane eteen parasta, mit...

18. Part 18

He viipyivät useampia päiviä, pitivät seuroja pappilassa ja pitäjällä, istuivat ja puhuivat Herran töistä, Bergh siitä, mitä on Helsingissä nähnyt ja kuullut, Paavo siitä, mitä...

19. Part 19

Ajettiin yhdessä Ylivieskaan Laguksen luo, missä taasen alkoivat samat puheet. Istuttiin iltamyöhään, luettiin, tutkittiin asiakirjoja, haettiin pykäliä vanhoista lakikirjoista,...

20. Part 20

"Yhtä järjetöntä ja vastoin voimassa olevia asetuksia kuin on se, että yksityisen kodin isäntä 200 taalerin sakon uhalla olisi kielletty kutsumasta luoksensa ystäviä juomaan kup...

21. Part 21

"Ja me sitä köyhyyttä ja puutosta pakenemme ja pahana pidämme, valitamme ja vaikeroimme, ettei ole meillä mitään, että on tyhjä sielu, että on kaikki mennyt ja kadonnut, jos on...

22. Part 22

Oli aivan hiljaista ja äänetöntä kaiken aikaa, minkä Cygnaeus puhui, oli sellaista, ettei kuulunut muuta kuin kaukaista ääntä kaupungista niinkuin kosken kohinaa jostain etäisyy...

23. Part 23

"Niin kanna vaivasi!" sanoi Paavo vakavasti. "Vaivaa ja vastusta on elämän tien matkamiehellä alusta loppuun. Minkä Herra antaa ja ottaa ja tekee, pidä se Herran tekona. Se on t...

24. Part 24

"Ei siten", jatkoi Paavo, "että on tehnyt suureksi pyhäksi ja nostanut ylös, vaan siten, että on painanut alas omiin synteihin, että on sinne armahtanut, minne ei olisi luullut...

25. Part 25

Pidettiin seuroja pitkin seuraavaa päivää, veisattiin, puhuttiin, istuttiin väliin ryhmissä sisällä kamarissa ja pihalla lehtimajassa ja puutarhan puolella, käveltiin, kuleskelt...

26. Part 26

"Niin on vain aina kilvoiteltava. — Kilvoittelematta ei mitään saada, ei valoa eikä viisautta. Jaksat väsyneenäkin huoata ja hiljaisella, salatulla ikävällä kaivata. Herran tava...

27. Part 27

"Niin — vaan minulla on aina vain sama vaiva — varsinkin sairasten ja kuolevien luona kulkeissani. Vanhat synnit, jokapäiväiset synnit, kaikki synnit ahdistavat ja painavat. Mik...

28. Part 28

Hän näki ne kaikki elävinä edessään, vanhat Karjalan ystävät, Pohjanmaan papit pitkine kauhtanoineen, Malmbergit, Lagukset, Durchmanit, Essenit, nuoret maisterit ja ylioppilaat....

29. Part 29

"Siitä on täällä jo niin paljon puhuttu, sitä vatvottu ja väännetty ja oijottu, että se jo saa jäädä käräjäherrain asiaksi", sanoi Bergh. "Miten sinä, Paavo, olet voinut? — Ne o...

30. Part 30

Hän makasi usein päivisin hortua, puoliunta, kun ei ollut öisin saanut kivuilta eikä yskäkohtauksilta nukutuksi. Silloin hän aina oli olevinaan seuroissa, suurissa seuroissa, is...

31. Part 31

"Se on niinkuin siitä sanotaankin, ettei muista syntinen sitten enää surujaan ilon tähden. Vaan miten se katoo, miten se sentään salautuu kiusauksen ja tuskan alla, vaikka sen t...