Valkopukuinen nainen 2 Perheromaani

Minä uskalsin vain lausua muutamia sanoja siitä, kuinka vaikeata minun oli poistua Blackwater-Parkista, kun koko palvelusväki oli erotettu, lukuunottamatta Margaret Porcheria. S...

En voi uskoa, että hän sytyttämällä sakariston tuleen, olisi tahtonut tehdä kirkonkirjan häviämisen onnettomuuden syyksi. Paljas mahdollisuus, että apua voisi pian saapua ja kir...

Minä voin vain yhdellä tavalla selittää, mitä minä juuri nyt olin nähnyt ja kuullut. Olin varma, että mies oli tullut rouva Catherickin asunnon viereisestä talosta. Luultavasti...

Arvostellen asiaa tältä kannalta ja yhäti muistaen sitä tosiseikkaa, että rouva Catherick tiesi salaisuuden, huomasin minä varsin hyvin, että sir Percivalille oli etua pidättää...

Sir Percivalin kasvot tulivat kalmankalpeiksi, ja suuret hikipisarat kohosivat hänen otsallensa. "Minä tulen takaisin", sanoi hän ja sulki oven niin nopeasti, kuin hänen vaimons...

Ennen kaikkea pyydän minä saada lausua oman varman vakuutukseni, ett'ei minkään syytöksen näistä kertomistani tapahtumista pidä kohtaaman kreivi Foscoa. Olen saanut tietää, että...

Mitäpä voin minä muuta tehdä? Minä seisoin siinä minä avuttomana, huomaten pian saavani enemmän menoja ja vaivaa olennosta, josta minun täytyi huolehtia. Mitäpä muuta minä voin...

"Veljeyden tarkoitukset", jatkoi Pesca, "ovat lyhyesti sanottuna juuri samat kuin muidenkin samanluontoisten valtiollisten seurain -- tyranniuden vastustaminen ja kansan oikeuks...

Knowlesburyyn tultuamme erosin minä heti matkatoveristani ja menin suoraan raastupaan. Oli, kuten olin odottanutkin, -- ei ketään ollut saapuvilla jatkaakseen kannetta minua vas...

"Olen kyllä ajatellut sitä asiaa", vastasin minä, "enkä minäkään ole tullut tänne laskeakseni leikkiä Teidän kanssanne. Käyntini täällä koskee elämää tai kuolemaa -- ja jos tuo...

Tohtori Dawsonin muistikirjassa oli kyllä mainittu, milloin hän oli tullut uudelleen hoitamaan lääkärintointa Blackwater-Parkissa, mutta ei ollut mahdollista sen johdolla laskea...

Menin reippain askelin asemalle. Äsken herännyt toivo innosti mieltäni; tunsin olevani varmasti vakuutettu, ett'en matkustaisi tällä kertaa turhaan. Oli kaunis, kirkas ja raikas...

Kenties ei mitään muuta voinut odottaakaan. Sen sijaan oli kummallista, ett'ei mitään kirjettä tullut Marianiltakaan eikä mitään merkkiä huomattu siitäkään, että hän itse saapui...

"Minä koetan myöskin esittää sen yksinkertaisesti ja suoraan. Todistukset lady Glyden kuolemasta ovat nähtävästi selvät ja täysin tyydyttävät. Tässä on hänen tätinsä todistus, e...

Ennenkun minä ehdin ovelle, avattiin se äkkiä, ja mies tuli ulos juosten lyhty kädessään. Hän seisahti ja piti sitä ylhäällä huomatessaan minut. Me säpsähdimme molemmat. Harhail...

Kysyttäessä saatiin tietää, että luuloteltu Anna Catherick oli tällä hetkellä ulkona hankkiakseen itselleen jotain liikuntoa laitokselle kuuluvalla kävelypaikalla. Eräs hoitajat...

Tähän vastasi rouva Clements varsin levottomana ja tuskaisena, ettei hän toivoisi mitään sen parempaa, kuin että taas olisi hyvin Lontoossa Annan kanssa, mutta ett'ei nykyisin v...

Oli vielä aikainen aamupäivä. Päivän pitäisi riittää kävelyyn Knowlesburyyn ja sieltä takaisia. Eikä luultavasti olisi kaupungissa ketään muuta henkilöä, joka paremmin voisi ant...

Herra kreivi puhui varsin liikutettuna ja osaaottavaisena. Mutta lady Glyde-raukka oli tullut niin äärettömän hermoheikoksi, että hän todellakin näytti pelkäävän kreiviä. Hän va...

Tulin kedolle; taaskin seisoin minä korkeimmalla kummulla ja silmäsin eteenpäin, pitkin polkua -- -- -- Siinä oli hyvin tuttu puutarha kauniine puineen, tasainen, leveä ajotie,...

Keskiviikkona heinäkuun 24 päivänä lähetin minä vuokravaunuissa vaimoni saattamaan rouva Clementsin pois tieltämme, tämä oli ensimmäinen askel. Tekaistu tervehdys lady Glydeltä,...

Toiseksi: Herra Philip Fairlie-vainaja Limmeridge-Housesta oli nuorempina päivinään ollut harras ystävä ja alinomainen vieras majuri Donthornen luona. Katsottuaan läpi vanhat pa...

Vaaditaanko, että minun täytyy sanoa jotakin enemmän? Ei! Luulen nyt täyttäneeni sen vastuunalaisuuden, joka säilytettiin minulle. Ne vastenmieliset tapahtumat, jotka sittemmin...

On elämäni suuri onnettomuus, ett'ei kukaan tahdo antaa minun olla rauhassa. Miksi -- sitä kysyn minä kaikilta ihmisiltä -- miksi täytyy juuri minua kiusata? Mutta ei kukaan vas...

Tämä tapahtui samana vuonna, kun kuuluisa maailmannäyttely oli Hyde-Parkin Kristallipalatsissa. Ulkomaalaisia oli varsin lukuisasti saapunut Englantiin ja saapui lakkaamatta. Sa...

Hetkinen ennen kahdeksaa tuli herra Rubelle tuoden avaamattoman kirjeeni kädessään. Kreivi katsoi tarkkaan osoitekirjoitusta ja sinettiä -- sytytti kynttilän -- ja poltti kirjee...

Meidän ei luonnollisesti ollut odotettavana mitään sääliä kreivi Foscolta ja sir Percival Glydeltä. Lady Glyden häviämisen kautta saivat he kolmenkymmenentuhannen punnan voiton...

Päivä oli saapunut -- se päivä, jolloin Laura taasen astui Limmeridge-Housen hyvin tuttuun saliin. Kaikki saapuvilla olevat henkilöt nousivat paikoiltansa, kun Marian ja minä as...