Herön kartanon Gunvor

Niillä, jotka eivät tiedä mitään, mutta vain ovat eläneet elämänsä aivan meren rannalla -- eiköhän heillä usein ole enemmän kerrottavaa. Sillä meri on kertonut heille salaisuuks...

Elina-rouva epäilee kaikkia miehiä; hän ei usko niiden kelpaavan mihinkään. Ja ne, jotka tietävät, mitä hänen on ollut kestettävä, arvelevat, että hänellä on täysi syy siihen. E...

"Niin, meidän suvussamme on aina ollut niin paljon henkevyyttä. Ajatelkaapas vain Jonia. Hänen kappaleensa -- -- tosiaan, minusta hänen kyyneleensä, rypäleensä ja pisaransa ovat...

"Ettekä Te sano mitään? Ette Te ole puhunut montakaan sanaa tänä iltana... Kuulutteko ehkä 'kuoreensasuljettujen' sukuun? Ne kuuluvat olevan eräs simpukkain alaluokka, mutta nii...

Myrskyt ovat tyyntyneet ja ilma on leuto, meri kohisee rantaa vasten hiljalleen ja varovaisesti ja kaiken maailman linnut parveutuvat räkättäen ja tirkistellen -- tai suhisee il...

"Voi poloinen", mutisi hän, "en todellakaan ymmärrä, kuinka voit sanoa tuomarin olevan täällä -- en voi sitä käsittää." Ja hän nousi ylös ja lähti hänen kanssaan hänen huoneesee...

Gunvor nojautui taaksepäin ja antoi katseittensa liukua ylt'ympäri. Hän ajatteli, että sopi niin hyvin, ettei liian paljon puhuttu näissä huoneissa. Sitäpaitsi tiesi hän, että t...

Gunvor oli jo mennyt muutaman askeleen, mutta kääntyi takaisin ja ojensi hänelle kätensä hymyillen: "Eikö ole hyvä, etteivät kaikki naiset ole yhtä kiusallisia kuin minä? Miten...

-- -- "Tahi jos hän löytäisi maariankämmenen -- täplikkään... ja survoisi sen jauheeksi ja laittaisi lemmenjuoman. Silloin hänen rakastettunsa mieli tuskallisena kääntyisi sen p...

Gunvor ei koskaan tyytynyt näihin lupauksiin. Oli totta, että Svein lahjoitteli, aivan päättömästi, ilman tarkkuutta ja ymmärrystä. Hän oli lahjoittanut puotipojille pari tanagr...

Hän ei totta puhuen ollut tottunut katselemaan näitä asioita tällä tavalla. Mutta tässä oli jotakin, mikä täytti hänet kunnioituksella. Tässä oli totisuutta, syvyyttä, joka löi...

Rouva Jeanette oli hyvin hoidettu. Hänellä oli erinomainen Teodorinsa, joten hänellä ei voinut olla mitään tuumia, mutta tämä oli kuitenkin välttämätöntä hänelle. Hän oli tottun...

Kauhun väristys kulki hänen lävitsensä. Hän ei koskaan päästäisi Sveiniä, niinkuin kerran arassa ja ylpeässä lapsellisessa pelossaan oli päästänyt miehen, joka sitten joutui huk...

Mutta hänen sydäntään kirveli, kun Gunvor oli niin tyyni ja lempeä. Herra Jumala, että hän saattoi keksiä senkin, että oli aina tasapainossa, kenties vielä päälle päätteeksi oli...

Silloin hävettiin. Ja pian ympäröi taloa pyhyyden loisto, sillä samalla kuin hän antoi uskonsisarensa ruokkia ja virvoittaa itseänsä, hän työskenteli niin voimallisesti hänen si...

"Oh, se ei maksa vaivaa! Ei maksa vaivaa, tarkoitan, tulla juuri siksi, miksi on aiottu. Katso, äitini tahtoi minusta Johannesta, joka oli puettu kamelinkarvoihin... minun ei mu...

-- -- "Nyt lopulla tiesin sen paremmin, mutta en sanonut mitään... viime yönä tuli joku luokseni. Minä nousin ja kysyin, ken se oli. Se oli kuolema, joka seisoi ja viittasi... s...