Ljungarsin taru

-- Hyvä eukko! -- toisti noita-akka pilkallisesti. -- Kuka on sanonut sinulle, että minä olen hyvä? Korppi on hyvä, kun se on puhkaissut pikkulintujen silmät. Sinulla on kauniit...

Tuvassa syntyi nyt aika meteli. Mestari Gervasius aavisti heti pahaa ritarin katseesta ja tempasi pikaa leveän miekkansa ja riensi takan ja seinän väliseen soppeen, missä hän sa...

-- Minä olen siitä aivan varma, -- vastasi Ursula rouva matalalla äänellä. -- Eräs minun vakoojistani, joka toissapäivänä kävi Kokemäen kartanossa, vakuuttaa että Fleming samana...

Taavikin näki -- taikka oli näkevinänsä -- että leijaileva utukuva, joka tähän asti oli liidellyt heidän edellänsä, seisoi liikkumatta sanotulla paikalla, ikäänkuin kehottaen he...

-- Bo herra onkin lähettänyt minut, koska hän pyysi minua antamaan yhden tai kaksi korpin sulkaa Goliatille merkiksi, jos jokin vaara uhkaisi nuorta Birger herraa ja Beata neiti...

-- Mitä hän lörpöttelee, tuo vanha narri? -- ärjäsi Rolf Matinpoika kärsimättömästi. -- Katsos tässä, lue! Jos olet tohtori, niin kai osaat lukea kuninkaan kirjeen. -- Ja hän pi...

Turusta levisi vähitellen huhu ja hämmästys, sillä siihen aikaan ei ollut postinkulkua. Joulun aikana kuului kauhistuksen huuto etelä-Suomeen ja vasta keskitalvella se oli ulott...

Ritarin ihmetellessä että hän niin odottamatta tapasi heidät Naantalissa rupesivat Birger ja Beata yhtä haavaa kertomaan ihmeellisiä vaiheitansa. Ritarin katse synkistyi; ukkosp...

-- Samalla tavalla kuin nyt minä muserran tämän hauraan, petollisen nuolen, niin minä muserran täten Sten Knuutinpojan kunnian ja julistan hänet vilpilliseksi konnaksi. Kaikki l...

-- Kas niin, herra, aivan niin, lyhyesti ja käskevästi, niin kuin isännekin, siitä minä pidän; tuota surkeata ilmettä, joka teillä äsken oli, en voi kärsiä, kun ette edes kuullu...

Jaakko nyökkäsi yhtä välinpitämättömästi päätään ja arveli, että täällä sitä kyllä sai nähdä jos jotakin, jota ihmiset eivät oikein voi ymmärtää, mutta hän tahtoi antaa nuorelle...

-- Eipä se ihme olisikaan, -- sanoi Taavi, -- kahteen viikkoon hän ei ole saanut muuta kuin suolaista leipää, eikä tippaakaan vettä. Onneksi oli Goliatilla ystävä hädässä, nimit...

Vouti tuli nyt nähtävästi hyvälle tuulelle ja lohdutteli, kenties vähän iloisena toisesta oluthaarikasta, pelästynyttä emäntäänsä seuraavalla tavalla: -- Valkaiskaa te vaan kank...

Samoin kuin kesäkuun aurinko illalla uudelleen lähenee sitä seutua, josta se aamulla on lähtenyt, samoin palaa tämäkin kertomus monen taistelun ja seikkailun jälkeen ensimäiseen...

1. Kuinka mestari Gervasius tuli kantamaan veroa Myllyrannan myllystä, ja mitä silloin tapahtui. 2. Mitä Myllyrannassa vielä tapahtui ja kuinka ritari Bo Knuutinpoika Ljungars t...

-- Sinä olet oikeassa, -- vastasi ritari ja pyyhkäisi kädellään otsaansa, ikäänkuin selvittääkseen sekavia ajatuksiaan. -- Sen sijaan minä olen täällä, niinkuin näet, -- haavoit...

Ihmetellen kuunteli Inkeri poikansa päättäviä, miehekkäitä sanoja. Hän ei enää tuntenut Taaviansa. Poika oli kasvanut häntä päätä pitemmäksi, ja hänestä näytti, kuin hän olisi t...

Hän seisoi ruutikellarin aukolla ja taskussaan hänellä oli tulukset. Kiireesti hän sytytti taulan ja heitti sen aukosta sisään. Osa tanskalaisista hinautui alas holvinaukon kaut...

Birgerin silmiä huimasi; hän tunsi olevansa enemmän huumautunut, hurmaantunut ja soaistu kuin vakautunut. Hän pisti kätensä poveensa, jossa hän säilytti kirjeitä ihopaitaan omme...

-- Tässä on vuoteeni, Gerde; toivon sinulle hyvää yötä ja että arvoisa herrasi tapaa sinut selväpäisenä huomenna, -- sanoi isäntä, mestari Gervasius ja jätti hovimestarin sekä k...

Viimeinen todistus oli taitavasti temmattu niin sanoaksemme tuulesta, sillä samassa maahan varisseet jyvät viekottelivat koko parven varpusia rattaitten ympärille. Enempää ei ta...

Mutta pimeät ja myrskyt Ahvenanmerellä estivät sanomia saapumasta. Levottomana, mutta hiljaa ja varovasti oli Arvid piispa sulkeutunut Kuusiston linnaan, jonne hän tanskalaisten...

-- Goliat istuu vangittuna linnan syvimmässä holvissa eikä voi auttaa meitä, ei sinua eikä minua. Mutta yhden minä tiedän, joka on valveilla, ja hänen ohitsensa meidän on paras...

Hänelle tarjottiin tavallinen tervetulijaismalja, viiniä ja vettä. Hän työnsi sen luotaan. Välittämättä niistä ikävöivistä katseista, joita hänen seuralaisensa loivat sille taho...

Ylikonfessori hymyili halveksien sanoessansa: -- te tiedätte, kunnianarvoinen sisar, epäilemättä, että koko meidän tehtävämme on taistelua perkelettä vastaan, ja hänen kiusaukse...

Birgerin silmissä leimahti vilahdukselta Ljungarsin tuli, mutta hän näytti epäilevän. -- Arvoisa isä, -- sammalsi hän, -- henkeni on teidän käytettävänänne, ja minä koetan parha...