Category: Historical Novels

Arethusa: Konstantinopolin orjatar

Carlo Zeno, venetsialainen aatelismies, entinen kirjuri, entinen peluri, entinen onnenonkija, entinen Patrasin palkkapitäjän maallikkohaltija, entinen kaksintaistelija ja entinen kreikkalainen kenraali, noin yhdeksänkolmatta vuoden ikäinen ja sitkeässä ruumiissaan arvet puoles...

Chapters

1. Part 1

Carlo Zeno, venetsialainen aatelismies, entinen kirjuri, entinen peluri, entinen onnenonkija, entinen Patrasin palkkapitäjän maallikkohaltija, entinen kaksintaistelija ja entine...

2. Part 2

Mutta näihin vastalauseisiin ja huudahduksiin on kertojalla monta vastausta valmiina. Ensiksikin, kukaan ei ollut uneksinutkaan ihmisoikeuksista vuonna 1376; ja toiseksi, valkoi...

3. Part 3

Tällaisissa mietteissä eikä suinkaan levollisin mielin kirjuri kulki avoimen paikan poikki ja tuli kujalle. Hän oli otaksunut sen johtavan bukaralaisen korttelin jatkoon, mutta...

4. Part 4

"Luonnollisesti", lisäsi hän, "kauniit pidettiin erillään meistä ja he saivat parempaa ruokaa, ennenkuin heidät myytiin, mutta me palvelimme heitä -- me, joita ei kukaan olisi o...

5. Part 5

Maatessaan tyynyjen keskellä, peläten matkan määrää, mutta vähitellen kyllästyen tulevaisuuden tuumintaan, Zoë antoi ajatustensa siirtyä taaksepäin siihen alkusyyhyn, josta koko...

6. Part 6

Valittuaan kaikki Zoën pukeutumiseen tarvittavat vaatekappaleet neekeritär käski toisen orjatytön viedä pois illallisen jäännökset ja tuoda sijaan jo valmiiksi laitetun aamuruoa...

7. Part 7

Äkkiä hän kääntyi pois Zoën luota, meni avonaisen ikkunan eteen ja katseli ulos, pannen toisen kätensä rautatangoille. Hän ei empinyt usein, mutta hän huomasi nyt joutuneensa ra...

8. Part 8

Kaikki tämä oli sangen epätyydyttävää. Jos tyttö oli orjuudessa syntynyt, oli Zenon parasta lähettää Arethusa Pesarolle niinpiankuin venetsialainen laiva lähtisi matkalle, sillä...

9. Part 9

Zoë oli kiitollinen, mutta hän luuli Zenon ehkä koettavan saada hänet ilmaisemaan syntyperänsä. Orja ei koskaan ottaisi isäntänsä kättä tuttavallisesti omaansa; Zoë tiesi orjien...

10. Part 10

Zoë ei voinut olla naurahtamatta. Hunnun verhoamat somat naurun-äännähdykset tuntuivat tulevan pitkien matkojen takaa. Se oli ensi kerta moniin viikkoihin, kun hän oli nauranut...

11. Part 11

Nämä sanat kaikuivat hänen korvissaan jonkinlaisena yksitoikkoisena nuottina, joka ei ottanut kaikotakseen. Jossakin aivojemme sopessa on ilkeä luonnonluoma posetiivi, ja kun ol...

12. Part 12

Sitten hän häpesi, että oli uneksinutkaan Zenon voivan rakastaa häntä, koska hän halveksi juuri sitä asiaa, jonka tähden hän oli halunnut voittaa hänen rakkautensa. Mutta tätä m...

13. Part 13

"Eivät he näe siitä mitään, herra", vastasi kirjuri hämmentymättä. "Vieraat tulevat aina veneellä, päivällinen syödään toisella puolen taloa, ja he menevät pois veneellä. Kuinka...

14. Part 14

Zeno ei tahtonut vastata, mutta hän taputti Zoën rannetta lempeästi, koettaen viihdyttää hänen levottomuuttaan. Hän näytti varsin rauhalliselta sillä hetkellä, mutta hän tunsi s...

15. Part 15

Carlo Zeno ei voinut muistaa olleensa koskaan elämässään niin hämmästyksissään, ja niin ovat nekin, jotka tarinaniekan ympärille keräytyneinä kuuntelevat hänen kertomustaan. Mut...

16. Part 16

Zeno ei kävellyt suoraan porttia kohti, vaikka sen lukuisammat valot tekivät sen helposti erotettavaksi läheisistä rakennuksista. Hän kulki avaran pihan poikki viistoon oikealle...

17. Part 17

"Kyllä, siitä olen varma. Häntä etsitään kaikista kortteleista palatsin seutuvilla. Kun olin korjannut pois kaikkityyni tornin juurelta, laskin alasvirtaa erääseen rauhalliseen...

18. Part 18

Hämmästys levisi pikku Omobonon kasvoille seuraavana aamuna, kun hän sai kuulla, että hänen isäntänsä oli mennyt ulos yöllä eikä ollut palannut kotiin. Kirjuri ei ensin tahtonut...

19. Part 19

Syödessään he puhelivat; se on, Sebastian Polo ja Marin Corner vertailivat mielipiteitään sellaisista liikeasioista kuin Persian silkistä, Kreikan viineistä ja valkoisista orjis...

20. Part 20

Silloin kuviteltu ääni herätti jälleen hänen takaa-ajon pelkonsa, ja hänen silmänsä kääntyivät äkkiä ovea kohti. Julia seisoi sen vieressä, kuunnellen korva rakoa vastaan painet...

21. Part 21

Hän astui jälleen maahan ja saapui ovelle siksi ajoissa, että ennätti sisään Zoëta seuranneen jonon jälkipään mukana. Ruokasalissa oli kaikki siinä asussa mihin se oli jäänyt To...

22. Part 22

Tytöt hävisivät, vaikk'eivät he uskoneet että heidän emäntänsä todella halusi kylpeä uudelleen niin pian. Kun he olivat menneet, kumartui Zoë ja otti kirjeen kengästään, aukaisi...

23. Part 23

Teko ei kaivannut mitään selitystä, sillä nuori vallananastaja oli itse määrännyt mykät afrikalaiset isänsä vartijoiksi edellisen yön hälyytyksen jälkeen. Keisari katsahti tytön...

24. Part 24

Mutta Zeno ei tiennyt mitään Arethusasta, eilisestä orjastaan ja eilisillan jälkeisestä sydämensä valitusta, sillä tämän hurjan puolituntisen kiireessä ja touhussa ei Gorlias vo...