Kertoelmia

"Oh, sillä lapsella ei ole hätää mitään", sanoi muudan ruumiikas herra välinpitämättömällä äänellä, osoittaen pientä mustapukuista poikaa, joka seisoi nojautuneena suurta peiliä...

"En todellakaan tiedä, osaanko", sanoi Erkki, hyväillen pehmeitä kiharia ja nostaen hänet saamattomana polvelleen -- hänellä ei ollut varsinaisesti ollut mitään tekemistä lasten...

"Suonettehan anteeksi sen, mitä hetki takaperin sanoin", virkkoi mylläri; "kerrottuani tyttärelleni, että olin teitä toisena henkilönä pitänyt, niin hän arveli sen tulevan siitä...

Nils oli kotiin tullessaan taas toisellainen -- Knutista hän oli joka kerralla toisellainen -- ja kuitenkin oli hänellä sama puhdas, vilpitön kasvojenmuoto, samat rehelliset sil...

"Mitä nyt on tapahtunut? Koko yössä ei saa tuolta kirotulta luuvalolta nukkua, ja jos sitte silmäräpäykseksi saa rauhaa, niin heti häiritään. Eikö kellään teistä ole sanaa suuss...

Sellaiset pienet taloudelliset vauriot tuottivat vaihdoksia rauhallisessa elämässä. Viikkoa ei kulunut ilman, ett'ei Lassin täytynyt mennä kaupunkiin posliinipuotiin. Pikku Tiin...

"No, Jumalan kiitos, että hän on noussut ylös; mitä pikemmin hän meiltä poistuu, sitä parempi! Kauan kyllä olen minä mukaantunut siihen, että kaikki on pyörinyt vain tuon kiittä...

Sillä välin vieri vuosi vuoden perään; minä oikein oleennuin tänne ja melkein unohdin -- niin, sitä ei saata käsittää pari niin nuoria tyttöjä, kuin te olette --, että olin kihl...

"Sinä et tiedä, mitä sanot, Anna, enkä siis tahdo sinua siitä syyttää; isku tuli niin äkisti, että se on sinun päättämiskykysi soaissut. Isäsi piti sitä hyvänä tekona, että sinu...

"Ei vieläkään masentunut!" ajatteli pikku rouva. Sitte hän sivumennen naputti erääsen akkunaan, jonka ääressä istui muudan hänen ystävättärensä -- jolle jo oli kerrottu, mitä ta...

Pesijätär näytti onnettomalta. Hän ei tietänyt mitään hyvää Amaliasta. Se oli ollut vankka vaimo ja osannut käyttää kieltänsä yhtä vilkkaasti kuin käsiään. Pesijätär oli kerran...

Eräänä päivänä, kun hän tuli kotiin luennoiltaan, näki hän kummastuksekseen vanhan Jussin tulevan ulos eräästä huoneesta. Jussi oli hänen tietämättään ja vastoin lääkärin määräy...

"Isä parka!" sanoi hän, tuon kirjeen luettuaan; "hän tekee ristinsä niin raskaaksi kuin voi. Minä en sinua, Anna, kiittää tahdo, vaan itkekäämme yhdessä; rakastimmehan molemmat...

Tuntui niin omituiselta illalla istua siinä huoneessa, jossa äiti oli oleskellut. Taivas oli aivan selkeä, etäällä näkyi valoisa juova; se oli ranta, jossa hänen isänsä oli kuol...

Miten iloiseksi tuli eversti, kun Anna tuli sisälle hänen luoksensa ja luottamuksella, miten entisinä aikoina, laski hienon kätösensä hänen käsivarrelleen sekä pyysi häneltä yht...

"Minä rakastan kukkia ja tahdon mielelläni pitää niitä ulkona luonnossa, vaan en huoneessa, en pöydällä, enkä akkunalla; sillä, katsopa, niiden väri ja lemu loihtivat esiin kuva...

Kaikeksi onneksi ei Otto ollut kotona. Yrjö setä loi terävän ihmistuntijan-katseensa läpitunkevasti Klaaraan; hän näki heti, että Klaara oli luonnollinen, teeskentelemätön. Kuiv...

Kristian oli varteva ja hoikka. Hänellä oli tyyni, voimakas muoto, totiset silmät ja lyhyeksi leikattu, ruskea tukka. Hän ei ollut kaunis, vaan oli erinomaisen luotettavan ja re...

"Niin, muisto saattaa itsessään mitättömänkin pyhittää", sanoi pastori sydämellisesti. "Jättäkäämme vaasit sen hellään käteen, joka niin uskollisesti vanhoja muistoja suojelee....

"Se on tärkeä, tärkeä askel", sanoi Kristiina täti, pyyhkien pari kyyneltä poskelta. "Jos hän toki vain tuntisi sinut; mutta se lienee vain mielikuvituksen itseluoma ihanne, jot...

Pieni pitäjäänkirkon kello soi toisen kerran. Kristiina täti seisoi täysin puettuna puutarhan veräjällä ja joudutti minua. Hän oli aina ajoissa valmis, monista toimistaan huolim...

Minä syleilin tätiä ja lähdin huoneesta. Minne menisin, kenen kanssa puhelisin, kenen luota löytäisin rauhan! Isoisän ja Kristiina tädin erilaiset käsitykset olivat yhtä takaper...

Jo kodin muisto tuli äkisti eläväksi sielussani. Näin heidät edessäni kaikki, yhden toisensa jälkeen, ja ikävyys heitä kohtaan heräsi ja vahvistui vahvistumistaan. Siellä oli mi...