Helvi: Kertomus nuorisolle

-- Tänään minä heti sen uudistan. Mutta tiedätkö, äiti, minua melkein pelottaa mennä sinne kouluun. Niin ikävää, ettei ollut useampia pyrkijöitä kolmannelle luokalle. Nyt minä y...

Mutta oli toisenlaisiakin hetkiä, joina hänen ajatuksensa lensivät muualle, Irjan ja Ension luo, Haapalehtoon ja kouluun. Silloin hän ei toivonut kuolemaa, vaan päinvastoin hänt...

-- Erehdyt, lapseni. Pakko ei ole vapautta. Sinä olisit ollut tyytymätön ja halunnut entistä kiihkeämmin huveihin, joista sinut estettiin. Itsekäs mielesi olisi ollut jäljellä....

Ensio tuli yhä totisemman ja hajamielisemmän näköiseksi. Ei sentähden, että hän siihen veneeseen olisi halunnut, sillä tässä vanhempien joukossa kyllä oli parempi. Hekin puhuiva...

Oli miten oli, nyt ainakin Herra voi vaatia häneltä kestävyyttä ja uskollisuutta _juuri täällä._ Eihän Helvi ollut mikään ensi vuoden oppilas hänen koulussansa; vaikeampienkin l...

Joulun jälkeenkään Helvi ei malttanut kokonaan lakata ompelemasta, vaan ansaitsi itsellensä puserokankaan, ja vielä jäi markka ylitsekin. Mutta silloin kumminkin lepo ja virkist...

Irja veti Helvin mukaansa, ja pian he olivat yhdessä pyörimässä keskellä piiriä. Helvi hymyili jälleen, ja iloisessa leikissä unohtuivat mietteet ja haaveilut, kysymykset, huole...

He kävelivät kiivaasti, unohtaen pyrkiä raitiovaunuihin. Elämän musta puoli koko hirvittävässä pimeydessään oli heille näyttäytynyt, vieläpä monta vertaa synkempänä kuin maalla...

-- Älkää nyt joutavia, -- keskeytti Irja iloisesti. -- Minäkin tahdon kerran olla jalomielinen. Tämähän on meidän yhteinen juhlamme, eikä minun yksin. Kyllä minä kohta tanssiaki...

Hänen oli näinä päivinä ollut vaikea katsoa Irjaa silmiin ja kohdata Ensiota punastumatta. Vasta vähitellen hän vapautui entiselleen ja sai voitetuksi omituisen, suloisen ja sam...

Nyt vasta he huomasivat miehen, joka oli pitkänään vuoteella uunin pielessä. Kova kärsimys oli lyönyt leimansa hänen suunsa ympärille, ja tuska puhui levottomasti harhailevista...

Helvi vaipui polvillensa samaan paikkaan kuin kerran seitsemän vuotta takaperin. Silloin toinen oli rukoillut hyvän Paimenen suojaa hänelle, turvattomalle karitsalle; nyt hän ru...

Silloin Irja oli joutunut ihan kiihdyksiin. -- Tanssiko syntiä? Minkätähden tanssi enemmän kuin juoksu ja leikki ja mikä tahansa? Sehän on niin äärettömän hauskaa! Luuletko sinä...

Ensio sanoi, että jos hän olisi lähetyssaarnaajaksi ruvennut, hän ei olisi tehnyt sitä yksin Jeesuksen tähden. Minkä vuoksi siis? Hän kertoi jäävänsä kotiin, koska luuli sen Her...

-- Kolme viikkoa myöhemmin meidän kai kuitenkin täytyisi ne jättää. Me työskentelemme sitä innokkaammin nämä kaksi kuukautta; ja entiset monivuotiset oppilaamme, joita olemme ai...

-- On niin hauskaa, että sinä olet täällä ja Irjalla on seuraa. Välistä minä pelkäsin, että hän kyllästyisi minuun, kun aina kesäisin olimme kahden, ellei tullut matkustavaisia...

-- Älkäähän nyt, sisar Sanni, -- keskeytti Helvi, ja polttava puna levisi hänen poskilleen. -- Ei puhuta enää minusta; kyllä se oli totta, mitä kerroin aikeistani. Kuulkaa, nyt...

-- Pitääkö sinun, äiti, todellakin mennä hänen tykönsä tässä ilmassa? -- kysäsi Helvi silmät suurina. -- Minun mielestäni se kapteenska yhtä hyvin olisi voinut itse tulla. Mutta...

-- Ette milloinkaan olisi itsestänne sitä ansainnut. Mutta muistakaa, mitä Jeesus sanoi Pietarille, joka kolmasti oli hänet kieltänyt: ruoki lampaitani! Varokaa, ettette vielä k...