Category: Travel Writing

Taka-Lappia

Aluksi Tunturi Autiotupa Järvikansaa Tenolaisia Tenomies kalamiehenä Tunturien viljaa Karjanhoitoa Vanhaa tunturiväkeä Tämän ajan poromiehiä Poronhoitoa Taivaan ja maan merkkejä Kotaväen perukirjoista Kaarasjoki Lapin joulu Lapin nainen Lapin naisen käsitöitä Häätapoja Lapin l...

Chapters

1. Part 1

Aluksi Tunturi Autiotupa Järvikansaa Tenolaisia Tenomies kalamiehenä Tunturien viljaa Karjanhoitoa Vanhaa tunturiväkeä Tämän ajan poromiehiä Poronhoitoa Taivaan ja maan merkkejä...

2. Part 2

Mutta vasta talvella, kun pimeä ja pakkanen ovat ohjaksissa tahi määrätön purkuilma riehuu tunturissa ja jängillä, on tunturin pieni tupa matkamiehelle pelastuksen pirtti. Milte...

3. Part 3

Jo satakunta vuotta ovat aikaisimmat lantalaisilta opitut hirsipirtit savunneet Inarin lappalaismailla. Vain neliseinäisinä matalina metsänmökkeinä nämä lapintupien esikoiset ky...

4. Part 4

Ennen, kun inarilaisella "ei ollut leipää, ei jauhoja, ei pernoita, ei maitoa, ei kahvia, eikä paljon suolaakaan", järvikansa eleli aivan omilla erämaan eväillään: vedenviljalla...

5. Part 5

Reppänäkattoinen, koivunrisu-permantoinen turvekota oli tenolaisenkin entisaikaisia asumuksia, ja vieläkin joku alokas pyrkiessään hirsipirtin isännäksi viettää vaihtovuotensa p...

6. Part 6

Onhan Bibalissa kyllä kirjoitettu kaloista ja kaikenlaisista vesieläimistä, mutta lieneekö puhuttu suuresta merikäärmeestä, joka kerran Tenon lohimiehiä piti suuressa pelossa ja...

7. Part 7

Monet rantapajukot lappalainen ennättääkin ansoittaa. Jokaisella riekkomiehellä on oma vanha pyytömaansa, jonka isäntänä hän yksin häärii. Eikä toinen pyri hänen pajukkoihinsa,...

8. Part 8

Vanha suuri tunturiäijä oli _Riggis-Hans_, Rikas-Hannu, Hans Jonsson, joka 1700:n vaiheilla, eli "vanhan puukirkon aikana", asui Utsjoen maassa. Eivät tiedä vanhat enää, mitä su...

9. Part 9

Samoihin aikoihin kuin Tshalkut, vaelteli Utsjoen tuntureita myös suuri Kittien suku. Silloin kuin Länsmanit tulivat Taka-Lapin tuntureihin Ruijasta käsin, Kitit saapuivat muist...

10. Part 10

Kaikki muut Utsjoen muutamat poromiesten jälkeläiset ovat jo nuorempaa polvea, eivätkä juuri vanhaa poroisäntää parempia. Kadja-Nillan pojallakin, Pikku-Nillalla, joka asuu isän...

11. Part 11

Pimeän keskiyön aikana hukka ei kyllä ole kärkäs käymään poron kimppuun, peläten metsässä risun rapsaavan silmään, mutta hämärässä iltayössä se uskaltaa ja kaikkein parhaiten aa...

12. Part 12

Suuria kylmiä tuntureita ja suunnattomia vetisiä aapoja sekä jänkiä iät kaiket samoilemaan pantu pororukka saa kyllä kokea monet taudit ja tuskat. Kun kuivana kesäaikana poron k...

13. Part 13

Ennen käytettiin poron kaulassa länkien asemesta pehmeää nahkavyötä, _kesättiä_, johon jalkojen välitse kulkeva vetohihna, _vuottoraippa_, oli kiinnitetty, ja selässä oli vielä...

14. Part 14

Mutta kun rikkaan porolappalaisen, Ivvar Pieskin, poika, Niila, joutui 1891 jättämään tunturit, oli hän edellisiin verraten pannut kokoon aika ison elämäntarpeiden varaston, vai...

15. Part 15

Karjalla ja kalalla sekä pienellä perunapellolla Kaarasjoen talokansa elää. Monella hyvällä isännällä on vielä hevonenkin — Klemmas-Klemmalla, Klemmas-Iisakilla ja Lindillä on p...

16. Part 16

Vanhalappi olikin kyllä niin pyhä, että juti joulumarkkinaansa suurella kansanpaljoudella. Silloin rukatettiin kirkolle kaukaisimmiltakin metsäperiltä, tunturilaisetkin jättivät...

17. Part 17

Mutta kaiken raatamisensa ja puutteensa ohella Lapin pienet naiset ovat iloisia ja tyytyväisiä. Tunturien pikkuisissa, vaatimattomissa pirteissä ja kodissa voi tavata yhtä onnel...

18. Part 18

Lappalaisilla on oma lakkimallinsakin, koltilla ketunnahkainen korvalakkinsa, Ruotsin porokansalla korkea tupsuhuippuinen piippansa sekä Suomen ja Norjan tunturiperäläisillä hyv...

19. Part 19

Harvaan kansoitetussa tunturimaassa nuorilla on harvoin yhdessäolon iloa. Talvisilla markkinoilla joskus tavataan, mutta kaikkein parhaiten suurina pyhinä kirkkosiljolla. Saman...

20. Part 20

Tällaiset asiat ovat niin harvinaisia, että kaamea muistelus vielä vuosikymmenien, satojenkin perästä niitä mainitsee. Kristikansaahan on tunturimaan väkikin, ja siunaten sekä i...

21. Part 21

Aapinen, katkismus ja raamatunhistoria olivat pirtti- ja kotakoulujen oppikirjoina. Pienet aloittelijat tuskailivat aapisen ääressä, oppineemmat ajoivat päähänsä katkismusta ja...

22. Part 22

Pikku tupamökkien seurassa, lähellä kirkkoa, oli pitäjän pappila. Esikoispapin, Esaias Fellmanin, sanotaan kyllä asuneen vain turvekodassa, ja hänen seuraajansa, Tuderus, asui a...

23. Part 23

Suurina kokouspyhinä kansa tuntureista ja Tenolta tuli kirkolle, mutta tavallisina pyhäpäivinä temppeli oli useinkin tyhjänä. Varsinkin kesäisin kirkko sai kuulla vain lyhyen ru...

24. Part 24

Tenokansallakin oli omituinen uhripaikkansa. Tenon rantakivikossa _Jäyribainjargan_ luona komotti toista syltä korkea kuutiomainen harmaa kallionlohkare, jonka tunturinpuoleinen...