Category: Novels

Jacopo Ortisin Viimeiset Kirjeet

Niccolo Ugo Foscolo syntyi Joonianmeren saaristossa Zanten saarella v. 1778 kreikkalaisesta äidistä, mutta isä oli italialainen. Äiti, johon runoilija läpi koko elämänsä oli harvinaisen hienolla ja hellällä rakkaudella kiintynyt, muutti Venetsiaan, luultavasti v. 1792. Täällä...

Chapters

1. Part 1

Niccolo Ugo Foscolo syntyi Joonianmeren saaristossa Zanten saarella v. 1778 kreikkalaisesta äidistä, mutta isä oli italialainen. Äiti, johon runoilija läpi koko elämänsä oli har...

2. Part 2

Minä voin nyt hyvin, hyvin niinkuin sairas, joka nukkuessaan ei tunne tuskia. Vietän kokonaisia päiviä herra T:n kodissa, joka rakastaa minua kuin omaa poikaansa, ja kuvittelen...

3. Part 3

Jäin paikalleni seisomaan katse kiinnitettynä soittajaan. Silmilläni, korvillani, kaikilla aisteillani tahdoin antautua tähän jumalalliseen nautintoon, eikä minun tarvinnut pelä...

4. Part 4

Ihmisen elämä on unta, petollista unta, ja kuitenkin annamme sille yhtä suuren arvon kuin taikauskoiset naiset povauksille ja ennustuksille, joista luulevat tulevaisuutensa riip...

5. Part 5

Muistatko tuota nuorta neitoa, joka neljä vuotta sitten vietti kesää näitten vuorten juurella? Hän oli kihloissa ystävämme Olivio P:n kanssa, mutta sinä tiedät, että sulhanen äk...

6. Part 6

Luulisi melkein, että luonnolla on jotakin hyötyä tästä maapallosta ja sen keskenään taistelevista asukkaista. Huolehtien kaikkien säilymisestä se ei ole yhdistänyt ihmisiä tois...

7. Part 7

Kuin mieletön juoksen ympäri tietämättä miksi ja minne. Äkkiä seison kuilun partaalla. Jalkaini alla lepäävät laaksot ja kentät; näköala on suurenmoinen ja rajaton. Katseeni ja...

8. Part 8

Samoihin aikoihin kiihtyivät valtiolliset vainot Venetsiassa. Laista ei välitetty, tuomioistuimet olivat mielivaltaisia, tavanmukaisia syyttäjiä ja puolustajia ei käytetty. Ihmi...

9. Part 9

Mutta nyt he ovat suruissaan, kun nimeäni mainitaan, sillä viime kuukausina astelin heidän joukossaan äänetönnä ja omituisen näköisenä. Usein en vastannut heidän tervehdykseensä...

10. Part 10

Parini hymyili surullisesta. Kun hän huomasi, että puhe tarttui kurkkuuni ja että silmäni liikkumattomina painuivat maahan, lausui hän: "Ehkä sinun palava kunnianhimosi voisi ka...

11. Part 11

Luuletko, että kaikki on totta, mitä hän kertoi? Mitä minä itse siitä arvelen? Tiedän, että hän oli puolialaston ja minulla oli vaatteita, olen nähnyt hänen kärsivän vaimonsa, o...

12. Part 12

Sinä päivänä, jona Jacopo oli tullut Euganiaan, hän heräsi neljä tuntia ennen iltaa, käveli kirkolle, palasi kotia, pukeutui uudelleen ja lähti herra T:n luokse. Palvelija ilmoi...

13. Part 13

Tarkasteltuaan samana maaliskuun 20 päivän yönä kaikki paperinsa kutsui hän luokseen puutarhurin ja Michelen ja antoi heidän riisua kengät jalastaan. Sitten lähetti heidät levol...

14. Part 14

Sinä pyhä silkkiäispuu, usein olen sinuakin palvonut, Sinunkin oksiesi suojassa olen vielä kerran huoannut, sinuakin olen viimeisen kerran kiittänyt. Teresani, lepäsin hetkisen...