Category: Novels

Raakaleenkorjuu

Bodingmaresin Fullerit olivat asuneet High Tiltin pitäjässä lähes kolmesataa vuotta. He olivat saapuneet seudulle kuninkaallisen Kaarlen hallituksen köyhdyttäminä metsäjunkkareina, syömään niukkaa leipäänsä maailmasta eristyneinä Cromwellin tasavallan aikana ja täällä vaipunee...

Chapters

1. Part 1

Bodingmaresin Fullerit olivat asuneet High Tiltin pitäjässä lähes kolmesataa vuotta. He olivat saapuneet seudulle kuninkaallisen Kaarlen hallituksen köyhdyttäminä metsäjunkkarei...

2. Part 2

Kirkossa syntyi heikkoa telmintää ja supatusta. Jotkut olivat vihaisia nähdessään Robert Fullerin seisovan. »Entä, jos hän ei tiedä, mitä tekee — entä, jos hän ei sillä tarkoita...

3. Part 3

Mutta kun shillingi oli tuhlattu ja Clem ja Polly seisoivat hoippuen ja jotakuinkin merikipeinä vankalla pohjalla, tuli Robert näkyviin tovereineen ampumateltan takaa. Tällä ker...

4. Part 4

Clem läksi levottomin tuntein ja masentuneena. Oli siis totta, että Robert olisi voinut maksaa nuo kaksi puntaa täydelleen. Hän oli valehdellut veljelleen, pettänyt veljeään. Ki...

5. Part 5

Hän saapui kotiin illalliselta myöhästyneenä, ja Jim torui häntä »ulkona vetelehtimisestä», vaikka häntä olisi tarvittu uuhia hoitamaan. Marykin murisi, koska olisi halunnut kor...

6. Part 6

»Tosiaankin minä toivon, isäntä, että pääsisimme eroon Bobista», jatkoi Mary. »Et aavistakaan, kuinka kylänraitilla kielet käyvät. Ei ole sopivaa pitää luonamme heittiötä, joka...

7. Part 7

Kun Clem hääpäivänään tavallisen aamutyönsä jälkeen meni siistimään itseään ja pukeutumaan juhlaan, tapasi hän Robertin makuuhuoneessa jo täydessä hääasussa, mutta tuskin vastaa...

8. Part 8

»Ei se niin ole. Sukulainen on aina minun sukulaiseni; rakastaja on minun rakastajani vain silloin, kun tahdon. Niin, minä tiedän, että luulet ostaneesi minut kuin tamman pitääk...

9. Part 9

Hämmästyksekseen hän huomasi kävelevänsä; hänen oli täytynyt kävellä kilometrimääriä, koska hän oli lähellä kotia. Hän ei ollut kävellyt High Tiltin kirkonkylän läpi, vaan oli k...

10. Part 10

Kuitenkin hän toivoi, että Hanna kuulisi hänen kuhertelustaan. Bobin ylpeys kangistui sille suunnalle, ja hän toivoi tytön luulevan, ettei hän ollut toivottomasti haavoittunut,...

11. Part 11

Jim Fullerin olivat hänen veljensä uutiset saattaneet hämmästyksen ja autuaallisuuden sekaiseen tilaan. Ensiksi hän ja Mary voivat sitä tuskin uskoa. Että Robert kotoaan lähties...

12. Part 12

Mabel puolestaan ei paljoa uskonut Clemin ja Pollyn aviolliseen lempeen. Edellinen ei voinut todella rakastaa vaimoaan, tuumi hän, sillä silloin ei hän olisi sallinut hänen niin...

13. Part 13

Robert vei hänet tarjoiluhuoneeseen ja tilasi hänelle lasin kuuden pennyn olutta ja hiukan portteria. Hän näki talokkaiden tuijottavan häneen uteliaina ja kuiskuttelevan toisten...

14. Part 14

Robertin aistimukset varmistivat tämän tuomion. Mutta miksi hän olisi yhtäkkiä juonut itsensä humalaan, pysyttyään kaksi vuotta selvänä?... Hän näki kuvan — oli ikäänkuin joku v...

15. Part 15

Mabel ja Bob lähtivät seuraavana aamuna kärryillä, jotka varta vasten oli vuokrattu Goudhurstin majatalosta. Bob näytti kiusaantuneelta ja kuihtuneelta, ja kun Campany's Hatchin...

16. Part 16

Clem säikähtyi nyt tosiaankin. Miksi oli Bob painunut Kentin tielle? Sitten hän ei ollut edes lähtenytkään kotiin päin... Oliko hän matkalla Goudhurstiin herra Beemania tapaamaa...

17. Part 17

Clem taas, vaikka hän olikin melkoista myötätuntoisempi kuin muut sukulaiset, tuotti hänelle myöskin enimmän surua. Sillä Clemin sieluntila merkitsi hänelle vielä enemmänkin kui...

18. Part 18

Se oli kaikki, mitä hän vähään aikaan kykeni puhumaan, ennenkuin oli taaskin saineesti itkenyt. Hän kiusasi tavattomasti Clemiä ja Pollya, jotka eivät voineet olla häntä säälimä...

19. Part 19

»Se kapakkain haju... ja sahajauhotkin lattialla... Oh, minun kärsäni olisi tuopissa ennenkuin ehtisitte minut ehkäistä. Hei, hei! Olisi parasta, että kaveri ostaisi minulle väh...

20. Part 20

Bob ei työntänyt häntä eikä kiusaustaan luotaan, vaan puristi häntä rintaansa vasten, samalla kun hänen silmänsä tuijottivat hänen tukkansa pehmeiden vallattomien kiharien yli a...

21. Part 21

Robert tunsi olonsa tuskalliseksi. Hän aavisteli Ripleyn havittelevan jotakin — mutta mitä se oikeastaan oli, sitä oli hänen vaikea arvata. Hän inhosi ja epäili tuota miestä, mu...

22. Part 22

Lintu oli kaiketikin varastettu, sillä se oli mehukasta ja mureaa. Senjälkeen he söivät runsaasti omenia, istuen tulen ääressä, Hannan imettäessä toista lasta ja antaessa toisel...

23. Part 23

Ja kuitenkin seisoi tuossa murtunut mies, pää kumarassa, leuka lerpallaan ja kamalat punaiset juovat silmien ympärillä, jotka näkyivät tuijottavan johonkin näkymättömään ja kauh...

24. Part 24

Mutta pian uudenvuoden jälkeen Robert itse vapautti hänet tilanhoidosta, sillä silloin hän kirjoitti Clementille ainoan kirjeensä. Mikään kirje se tuskin olikaan; hän ei siinä k...

25. Part 25

»Ei, ei se ihan niin ole. Sinun tulisi asettua heidän asemaansa ja ajatella. Minä olen itse miettinyt ja nyt käsitän, kuinka pahalta sen kaiken on täytynyt näyttää. Minähän rent...

26. Part 26

»Sitä se ei ole!» huudahti Clem käheästi. »Te valehtelette. Minä en usko — minä en koskaan usko, että Bob on tehnyt mitään ansaitakseen sen, mitä hän nyt kokee. Hän on kunnon mi...

27. Part 27

Mitä enemmän hän tätä ajatteli, sitä selvemmäksi hänelle kävi, että se oli parasta, mitä hän saattoi tehdä. Parhaiten hän saattoi suorittaa sen menemällä hiljaa ulos hukuttamaan...

28. Part 28

Näin maalaili Clemin mielikuvitus hohtavia tauluja hänen ahertaessaan työssään sinä aamuna ja hänen kävellessään kylään, jossa hänen oli käytävä Pepperin luona hevoskaupoissa, —...