Pikku Pietari

I. Incipe, parve puer, risu cognoscere matrem II. Varhaisimmat ajat III. Alphonsine IV. Pikku Pietari mainitaan sanomalehdessä V. Väärän arvostelman vaikutukset VI. Neron kohtal...

Siitä lähtien, kun olen oppinut lukemaan, on sanomalehti salaperäisesti minua kiehtonut. Kun näin isäni levittelevän noita suuria lehtiä, jotka olivat pienten mustien merkkien p...

Tämä tapahtui ennen helmikuun vallankumousta; ja varmaa on, etten ollut vielä neljän vuoden ikäinen. Mutta olinko kolmen vai puolenneljättä? Se seikka on minulle epävarma, ja mo...

Onnellisena ja ylpeänä, rumpu kupeellani, puikot käsissäni, minä syöksyin ulos ja marssin Mélanien edellä ankarasti pärryttäen. Minä kuljin rientoaskelin, varmasti uskoen vievän...

Välipalan aikana ilmaantui luoksemme herra Clérot, Quai Malaquais'n varrella asuva kehystäjä. Hän oli erittäin jykevä mies, paljoa jykevämpi kuin herra Caumont, ja näytti valkoi...

Nämä kävelyretket kaupungissa ja etukaupungeissa tuntuivat minusta toisinaan hitailta ja yksitoikkoisilta, toisinaan levottomilta, toisinaan kiusallisilta, toisinaan hymyilevän...

Minun ei pitänyt leikkiä pihamaalla herra Bellaguet'n keittäjättären pojan, nuoren Alphonsen kanssa, joka oli nokkela keksimään kaikenlaisia sukkelia temppuja ja luonteeltaan us...

Minun on tunnustaminen, että puhtaaksi pesty ja sieviin vaatteisiin puettu Adéodat miellytti minua vähemmän kuin mustalakkinen ja nokinaamainen veikkoni. Hän nautti aamiaisateri...

Oli ilta, eräs näiden synkkien aikojen mustimpia iltoja. Herra Paulin, juriidinen neuvonantaja, leppoisa mies, herra Bourisse, asianajaja, herra Paulinia leppoisampi, herra Phél...

Minä tartuin hänen vanhan takkinsa liepeeseen ja, kertoakseni tapahtumat sellaisina kuin muistini on ne säilyttänyt, liitelin hänen kerallaan ilmojen halki ja laskeuduin pilvien...

Hyacinthe oli vuoden 1830 vallankumouksen aikana yli neljänkymmenen vuoden ikäinen, mutta yhä vielä terhakka mies, naistennaurattaja, ja tunsi olonsa asunnossa ikäväksi. 'Kolmen...

Samana päivänä ja samalla tunnilla syntyneinä me olimme kasvaneet yhdessä. Se oli totellut aluksi nimeä Puck, jonka isäni oli sille antanut, mutta myöhemmin sitä nimitettiin Cai...

Kun tutustuin ristiretkien historiaan, sytyttivät kristittyjen ritarien sankariteot mieleeni innon liekin. On kiitettävää, jos ihminen tahtoo jäljitellä ihailemaansa. Ollakseni...

Hän vei meidät savuttuneeseen tupaan, missä Mélanie istui lieden kulmassa korkealla maalaamattomalla tuolilla kutoen jotakin sinisestä villalangasta. Hänen ympärillään surisi kä...

Clément oli ilmaisa olento. Hän ei osannut kävellä, vaan eteni pienin hyppäyksin, sivu edellä, ja näytti tuulten lelulta. Hänen huviensa viattomuus, käytöksensä poikamaisuus ja...

Vasta kaksi viikkoa myöhemmin, pyhäinmiestenpäivänä, minä sain _Estherin_ ja _Athalien_. Se oli pieni pahvikantinen ja siniselkäinen kirja, jonka harmaaseen kansipaperiin oli pa...