Kuningas Suomessa: Historiallinen romaani

Korkeana kävi kare Taivassalon länsirannan loivia kallioita vastaan. Aallokossa lastuna vaappuva pieni kalavenhe ponnisteli verkkaan ja työläästi salmen suusta saarten suojaamaa...

-- Omituista. Niin, ne kruunun peruuttajat ovat toisinaan liiankin toimeliaita, peruuttavat leskiavutkin -- itselleen, ävertyen siten kirkon ja kruunun kustannuksella, lihovat i...

Hiukan surunvoittoinen oli venheessä kulkevain hengenmiestenkin mieliala. He muistelivat äskeistä kohtaustaan kuninkaan kanssa ja mietiskelivät, mitä maan isän saapuminen Suomee...

Vähitellen rupesikin illan suussa vieraita pienin ryhmin saapumaan linnasta kaupunkiin. Sieltä tuli kirjavapukuisia hoviherroja ja komeasti asestettuja henkivartijahuoveja, jotk...

Sinä iltana Kustaa-kuningas kutsui linnan vaakunasaliin puheilleen koko seurueensa, kaikki Turussa olevat suomalaiset ylimysherrat, äsken tarkastusmatkalta palanneen piispan tuo...

-- Olen sitä empinyt paljonkin, vastasi nyt Horn verkalleen, -- ja turhat kuvittelut riisun mielestäni vieläkin joka päivä. Meillä on tuskin 4000 täysin asevalmista miestä, muut...

Varsinkin paluumatkalla, muutaman peninkulman päässä kaupungista poikaansa jäähyväisiksi syleiltyään, ratsastaessaan takaisin vain harvojen seuralaistensa keskellä, tunsi kuning...

Nevan niskassa, jokseenkin siinä, missä se leveänä kyminä lähtee vuotamaan Laatokasta, oli joen pohjoisrannalla laajahko sotaleiri, jossa Viipurista tuodun sotaväen varastot ja...

Mutta vanhemmat herrat ja varsinkin ruotsalaiset pudistelivat päätään: ei ole Kustaa-kuningasta vastaan hyvä lähteä niskuroimaan, hänellä yksin on kaikki valta! Kävipä hyvin tai...

Tänään ei Martti ollut parhaalla kirjoitustuulellaan. Edellisenä päivänä oli näet Viipurista jäljestäpäin Kyminkartanoon ratsastanut airuena nuori Klaus Fleming, liittyen hänkin...

Hiukan raskasmielinen ja tavallista vaiteliaampi oli Kustaa-kuningas astuessaan tänä iltana työhuoneestaan seurueen keskelle suurtupaan, eikä hän heti aluksi voinut täysin sulau...

Sen olikin Martti tehnyt. Aivan huomattavalla harrastuksella oli hän seurannut miesten puheita heidän ensi sanoistaan asti ja hän oli heidän asiaansa yhä enemmän kiintynyt. Silm...

Suurtuvasta pälyivät sadat silmät sinne kaikkein pyhimpään, jonne jokaisen olisi tehnyt mieli päästä istumaan, ja Marttikin tähysteli sinne ahnaasti avoimesta ovesta lihavain po...

Hän ihmetteli nyt kirjeessään aika pisteliäästi, kuinka Ruotsin sotapäälliköt ja sotaväki noin vain ilman kuninkaansa tietoa lähtevät sotaretkille, toisen maan linnojakin piirit...

Joutuivathan ne vähitellen, sikäli kuin häävieraat, miehet ja naiset, jotka hätäisinä tungeskelivat yhdessä mylläkässä, ennättivät saada päällysvaatteensa ja asianmukaisesti vyö...

Vieläkin koetti Simo Tuomaanpoika kuvata kuninkaan ajatteleman matkan vaikeuksia. Ahvenanmaalta ei ole ketään jalkamiestäkään vielä tullut Turkuun, kuinka sellaisille matkoille...

Martti koetti pysyä varmana ja reippaana loppuun asti ja hänen äänensä oli karski, kun hän rohkaisi tyttöään jäähyväisiksi. Mutta todellisuudessa oli hänen rohkea varmuutensa jo...

Suomalaiset eivät ruvenneet siihen vastaamalla ärsyttämään kuninkaan mieltä, surunvoittoisesti vain silmäilivät piispa Mikael ja Henrik Horn toisiaan -- he tunsivat toistensa aj...

Vielä levottomampana kuin metsäkylän omat asukkaat vietti Martti senvuoksi nämä keväiset odotuspäivänsä Vahvajärvellä, lumen vähitellen sulaessa metsistäkin ja järvenselkäin mus...

-- Meillä nykyajan piispoilla ei, kuten tiedät, ole eikä saakaan olla mitään valtaa vahvistaa tällaisia lahjakirjoja; se maallinen mahti on mennyt uskonpuhdistuksen mukana eikä...

Kuninkaan ääni oli nyt selkeä ja varma. Olipa kuin tuo hänen äskeinen sisäinen taistelunsa olisi kypsyttänyt tai jouduttanut hänessä päätöksen, jota hän jo kauan oli kantanut mi...

Martti seisoi siinä vallan typertyneenä. Hän oli perustanut sukulaistensakin pelastuksentoiveet aivan toiseen laskelmaan, samaan ratkaisuun, jota tuvantäyteinen yleisö nyt niin...

Viipurista oli, kertoivat vieraat edelleen, vanha linnanvouti Maunu Niilonpoika, Ahtisten herra, jolle voudinvirka kuninkaan siellä viipyessä oli käynyt niin perin rasittavaksi,...