Suomalaisen teatterin historia 4 Bergbomin loppukausi: Kansallisteatteri.

106. Jeannetten häät (Les noces de Jeannette), laulunäytelmä, 1 n., kirj. J. Barbier ja M. Carré suom. A. Rahkonen, sävelt. V. Massé. 1/2 1876; 3/11 1886; 14/3 1894; 13/11 1898.

301. Preciosa, laulunäytelmä, 4 n., kirj. P. A. Wolff, suom. P. Cajander, sävelt. C. M. von Weber. 6/11 1872; 25/2 1879; 24/8 1883, 18/12 1886. [Jo ennen teatterin perustamista...

Tahdon nyt lyhyesti lausua mitä tarkotan sillä, että tämä Bergbomin työn historiakin on arvosteltava samalta -- rajotetun päämäärän -- kannalta kuin hänen teatterinsa. -- Jos te...

Vielä on muistettava, että teatteri 28 p. maalisk. menetti yhden hartaimpia suosijoitaan, _Berndt Otto Schaumanin_, joka silloin 74-vuotiaana vapautui armottoman taudin tuottami...

Mutta vaikka arvostelija yleensä mitä tärkeimmissä asioissa tekee teatterille vääryyttä, niin on totuuden mukaan myönnettävä, että taiteellisessa työssä juuri näihin aikoihin ol...

Emme ota kuvataksemme niitä kärsimyksiä, jotka tuskallinen tauti tuotti sairaalle. Riittänee sanoa, että häiriintyneen sydämentoiminnan aiheuttamiin tuskiin ja hengenahdistuskoh...

[16] "Adressiriita" tarkotti onnentoivotusadressin lähettämistä nuoren keisarin morsiamelle. Se päättyi niin, että _kaksi_ adressia lähetettiin, toinen suomenkielinen, kansallis...

Tammikuulla näyteltiin Kiven muistopäivänä Erkon Kullervo ja Topeliuksen syntymäpäivänä Regina von Emmeritz sekä niiden ohella Rykmentin tytär, Vasantasena ja kaksi ohjelmistoll...

Seuraava uutuus (17/1) oli eräs Saksan kirjallisuuden etevimpiä huvinäytelmiä, _G. Freytagin_ 4-näytöksinen, A. Öhqvistin suomentama _Sanomalehtimiehiä_ (Die Journalisten). Näyt...

Jos luemme peruskiven laskemisjuhlankin valmistuspuuhiin, niin sen jälkeen ei enään ollut mitään estämässä työn tarmokasta jatkamista. Ja totta tosiaan oli kuin älyn johtama ihm...

Avajaisjuhla kesti tavallaan viisi iltaa, sillä varsinaisen juhlapäivän jälkeen näyteltiin vielä yhtä mittaa edellinen juhlanäytännöistä kolmesti ja jälkimäinen yhden kerran. My...

Näin tultiin vuoteen 1897, ja siitä oikeastaan alkaa Kansallisteatterin rakennushistoria. Itsestään ymmärrettävää on, että rakennussuunnitelmien välttämättömästi täytyi, niin sa...

Vaikkei oltukaan annettu uutta, oli ohjelmisto kuitenkin tarjonut mieltäkiinnittävää. "Teatteri on tänä syksynä menestynyt hyvänlaisesti", Emilie kirjoittaakin, "ei suinkaan loi...

Alkulause. XXII. Kahdeskolmatta näytäntökausi, 1893-94. XXIII. Kolmaskolmatta näytäntökausi, 1894-95. XXIV. Neljäskolmatta näytäntökausi, 1895-96. XXV. Viideskolmatta näytäntöka...

Marraskuun 6 p. näyttelijät olivat toimeenpanneet arpajaiset eläkelaitoksen hyväksi. Iltaman ohjelma esitettiin 14/11 näyttämölläkin, ja merkitsemme siitä _Ahtolassa_ kuvaelman...

(Kissingen 16/6) "Armahin! Ei mitään kirjeitä, ei Münchenissä eikä täällä Kissingenissä. On oikein 'unheimlich'. Se todistaa, että 'varmuus on aina varmuus', että näinä levottom...

Seuraavana päivänä (30/1) hallintoneuvosto piti ensimäisen kokouksensa. Siinä määrättiin johtokunnan jäsenten luku, johtaja K. Bergbom siihen luettuna, viideksi ja varajäsenten...

Luonnollista oli että se kritiikki, josta viime luvun lopussa puhuttiin, ei tulisi säästämään Jalmari Finneä, joka, tapausten johdosta, odottamatta oli joutunut teatterin v.t. j...

Wienissä viivyttiin yhdessä noin 4 päivää, ja Bergbom-sisarukset nauttivat sillä aikaa etenkin oopperasta; muun muassa oli Lilli Lehmann esiintynyt Beethovenin Fideliossa. Siell...

Syksyn tapahtumista, mikäli ne koskivat Kansallisteatteriakin, mainitsemme vain _Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen_ kuoleman 13 p. marrask. Niinkuin tämän teoksen alkuosista tiedetään,...

Näinä muistorikkaina päivinä Bergbom-sisarukset olivat kaukana kotimaasta, Nauheimissa. Väsyneinä ja raihnaisina talven ponnistuksista he kesäkuun alussa olivat lähteneet ulkoma...

Joulukuulla ei tullut mitään uutuutta, mutta paitse Sudermannin Johannes-näytelmän esittämistä 2/12 rva Raution 25-vuotisen näyttelijäjuhlan johdosta, on erityisesti mainittava...

Ennen joulua Bergbom vielä kävi _Pietarissa_ antamassa kolme näytäntöä, joissa 17/12-20/12 esitettiin Aino ja Uramon torppa sekä pikku kappaleet: Naimiskauppa, Kumarrusmatka ja...

Kun keväällä 1905 minua kehotettiin kirjoittamaan Suomalaisen teatterin historia -- Antti Jalava se oli, joka vastustamattomalla päättäväisyydellään väitti sen olevan minun velv...

Miten mainittujen huolten laita lieneekin, muodostui kevätkausi sangen värikkääksi, sangen huomattavaksi niin ohjelmiston puolesta kuin taiteellisestikin. -- Vanhemmista kappale...

[81] Ennen juhlaa he kuitenkin olivat olleet niin levottomia ja hermostuneita, että Emilie varta vasten kävi vapaaherratar Ida Palménin luona ja pyysi, että koko tuumasta luovut...