Category: Science-Fiction & Fantasy

Kuolematon kuningatar

Johdanto. I. Vieraani. II. Vuodet vierivät. III. Amenartas. IV. Tuulispää. V. Etiooppialaisen pää. VI. Eräs muinainen kristallinen tapa. VII. Ustanen laulu. VIII. Juhla ja sen seuraukset. IX. Pieni jalka. X. Mietelmiä. XI. Kôrin tasanko. XII. "Hän". XIII. Ayesha. XIV. Sielu he...

Chapters

1. Part 1

Johdanto. I. Vieraani. II. Vuodet vierivät. III. Amenartas. IV. Tuulispää. V. Etiooppialaisen pää. VI. Eräs muinainen kristallinen tapa. VII. Ustanen laulu. VIII. Juhla ja sen s...

2. Part 2

"Niin, sinä juuri. En ole turhaan kahta vuotta tutkinut luonnettasi. Olen jo jonkun aikaa ollut tietoinen siitä, että hetkeni ovat luetut, ja päästyäni asiasta varmuuteen olen e...

3. Part 3

Mutta en voi enää viivyttää kertomustani noita onnellisia vuosia muistellen, jotka aina mielessäni niin ihanina väikkyvät. Ne vierivät toinen toisensa jälkeen ja minä ja Leo kii...

4. Part 4

"Minä, Amenartas, syntyisin Egyptin faraoitten kuninkaallisesta suvusta, jonka puoliso on Isis-jumalan pappi Kallikrates (kaunis suuressa voimassaan), jota jumalat rakastavat ja...

5. Part 5

Valaanpyyntivene oli vartavasten meitä varten tehty Dundeen veistämöllä Skottlannissa. Olimme ottaneet sen mukaamme, koska tiesimme, että tällä rannikolla oli lukemattomia lahti...

6. Part 6

"Ehkäpä maa ei ole aina ollut suota ja kenties sen asukkaat ovat joskus olleet korkeammallakin sivistysasteella", sanoi hän kuivasti ja silmäili rannan jokeen viettävää jyrkkää...

7. Part 7

Enpä tiedä, kannattaako ollenkaan kertoakaan, miten kulutimme seuraavat neljä päivää, sillä ne olivat niin yksitoikkoiset. Sanon vain, että ne olivat elämäni kurjimmat päivät, j...

8. Part 8

Hänen mentyään keskustelimme tilanteestamme ja minun täytyy myöntää, että olin sangen levoton ajatellessani tulevaisuuttamme. Vaikka olin lujasti päättänyt, etten uskoisi mitään...

9. Part 9

Heti kun olimme istuneet paikoillemme, pantiin jollakin alkoholipitoisella nesteellä täytetty savimaljakko kiertämään kädestä käteen. Juoma ei ollut suinkaan pahanmakuista, vaik...

10. Part 10

Tavallisesti nukun aina huononpuoleisesti ja kun vihdoin torkahdin herkkään uneen, näin unia, jotka eivät olleet suloisimpia. Mohammedin hirveä kuolema, hänen epätoivoinen taist...

11. Part 11

Heräsin aamun sarastaessa ja henkivartijamme ja kantajat liikkuivat äänettömästi kuin aaveet tiheässä aamusumussa ja valmistautuivat jatkamaan matkaa. Tuli oli sammunut ja aamuy...

12. Part 12

Huomasin heti, että seinät olivat täynnä korkokuvaveistoksia, jotka esittivät aivan samoja aiheita kuin ennen mainitsemani maljakkomaalauksetkin, nimittäin lemmenkohtauksia, jän...

13. Part 13

"Kas niin, nyt hän meni, tuo Vanha valkopartainen hupakko!" sanoi _Hän_. "Miten pieni onkaan tiedon ja viisauden määrä, jonka ihminen elinaikanaan ehtii hankkia. Ehtymättömistä...

14. Part 14

"Vai niin! Mitä minä sanoin sinulle! Kauneus on kuin salama; sitä on hauska katsella, mutta se on vaarallinen ja pirstoo etenkin puita, oi Holly!" Jälleen hän nyökäytti päätään...

15. Part 15

"Minä tavallisesti kumarran kohteliaasti ja sanon: 'Kuulkaahan nyt, nuori neiti, käytöksenne on hyvin sopimaton. Suokaa minun huomauttaa, että minulla on sairasta isäntääni koht...

16. Part 16

"Vanhako? Niin, vanha todellakin. Suuret ja mahtavat kansat, joilla on ollut korkea sivistys, ovat toinen toisensa jälkeen eläneet maailmassa ja hävinneet niin jäljettömiin, ett...

17. Part 17

"Minä ymmärrän", sanoi hän -- "siis kaksi uutta uskontoa! Minä olen jo tuntenut niin monta ja epäilemättä on ollut vielä useampiakin olemassa, ennenkuin jouduin tänne Kôrin luol...

18. Part 18

"Minä olen ehkä uneksinut", vastasin minä. "Olen nähnyt niin kummallisia unia täällä Kôrin luolissa ja tämä uni näyttää todellakin lähentelevän totuutta. Mitä hyvää sinulla oli...

19. Part 19

"Saat pian nähdä", vastasi Ayesha naurahtaen, kun Leo kysäisi asiaa ja niinpä todella saimmekin. Ayesha oli tuskin sanonut nuo sanat, kun kaikkialta pimeästä syöksyi esiin tummi...

20. Part 20

Leo vaikeroi häpeän ja surun murtamana. Hänen vastarintansa oli ainiaaksi musertunut, mutta hän ei ollut vielä vajonnut niin syvälle, ettei hän olisi ollut tietoinen alennustila...

21. Part 21

"Minä en tahtoisi sanoa mitään sopimatonta, herra", sanoi Job kuunneltuaan suu selällään ihmeellistä kertomustani, jota hän oli säestänyt lukemattomilla hämmästyksen huudahduksi...

22. Part 22

Olimme pian valmiit. Minulla oli repussani vaatekerta ja kenkäpari mieheen ja kaiken varalta oli jokaisella revolveri ja keveä makasiinikivääri sekä laukussaan runsaasti ampumav...

23. Part 23

Ayesha, joka oli hiukan edellämme, huusi samassa meille jotakin, ja me kiiruhdimme heti hänen luokseen jääden sanattomina katsomaan näkyä, joka oli synkkyydessään ja suurenmoisu...

24. Part 24

"Ayesha, minä rakastan sinua kaikesta sydämestäni ja annan sinulle anteeksi Ustanen kuoleman. Muut saat sopia luojasi kanssa, niistä minä en mitään tiedä. Minä tiedän vain, ette...

25. Part 25

Aloin virvoitella Leoa miten parhaiten taisin ja yritykseni onnistuivatkin vihdoin, sillä hän oli ollut vain pyörryksissä samoin kuin minäkin. Hetkisen kuluttua hän nousi istuma...

26. Part 26

Liha oli onneksi juuri kiehumassa ja kun emme jaksaneet itse syödä, ruokki Billali meitä pelastaen siten meidät melkein varmasta kuolemasta, sillä kiduttava hermojännitys ja äär...