Aasian tytär

Sisäänkäytävään on kuormattu laatikoita ja kääröjä, ja on jo pimeä. Ahmet keksii nurkasta vanhan lyhdyn, jonka valo surullisena liitelee tyhjässä huoneessamme. Minulle tuli kiir...

Sinun ystävyyteesi, sisko, luotan jossakin määrin, -- tottumuksen tuloskohan sitten lienee, en tiedä, mutta pitäähän kumminkin johonkin uskoa. Jos on totta, että rakastat minua,...

Oli Konstantinopolin aamun loistavin hetki. Palatsit ja moskeijat, jotka vielä punersivat nousevassa auringossa, kuvastuivat Kultaisen Sarven tyyniin syvyyksiin. Joukko _karabat...

Heidän "rouvansa" piti paljon meistä, Samuelista, Ahmetista ja minusta. Hän valmisti tavallisesti minun molempien ystävieni ruoan, kun heidän _asiansa_ pidättivät heitä usein tä...

Entä nuo ystävyyden vakuutukset? Niin, katsos, silloin tuo vanha, kaksipäinen rosinante oikein alkaa, ravata! Vastaatte siihen kirjeeni kohtaan niin kuin tuo suuri kirjailija ku...

Jokaisessa hyvin sommitellussa romaanissa on sankarin kuvaus välttämätön. Mutta tämä kirja ei olekaan romaani, tai se on romaani, joka ei ole sen paremmin säännöstelty kuin sen...

Eräässä tien mutkassa oli holvattu silta harmaasta marmorista. Sitä kannattivat kummallisesti veistellyt marmoripylväät ja se oli yhdyssiteenä noitten surullisten rakennusten oi...

Ahmetilla meni pari päivää saadakseen tietää, kuka olin, ja hän lupasi pitää salassa tietonsa sillä ehdolla, että hän tulevaisuudessa saisi kuulua tuttavapiiriini. Vähitellen as...

Sammutat lyhtysi, riisut tohvelisi -- hyvin porvarillinen tapa, joka kuuluu itämaisiin seurustelumuotoihin. Itämaista kotia ei saa kadun lika milloinkaan tahrata. Se saa jäädä o...

Luulin, että Samuel olisi luonani tänä iltana, mutta luultavasti en näe häntä enää kuunaan. Sydäntäni ahdisti ja yksinäisyys painaa minua. Viikko sitten päästin hänet ansaitsema...

Olenko voinut alituisten loukkausten keskellä säilyttää nuoruuden uskon, innostuksen ja siveellisen tuoreuden? En, sen te hyvin tiedätte. Olen luopunut ikäni huvituksista, jotka...

Jos hän olisi täällä, niin itkisin, jota en vielä ole voinut tehdä. -- Laskisin pääni hänen polvilleen ja itkisin kuin lapsi. Hän näkisi itkuni ja luottaisi minuun. Olin kovin r...