Aada Wilde

Vähän yli kaksisataa vuotta sitten tuli loppukesäpäivänä mies soutaen Vorre-rannalle — ranta oli saanut nimensä vallan lähellä olevasta metsästä; hän istui isossa leveäkokkaises...

Ja iltapäivällä viimeinen Wilde kulki pihallaan, nopsana ja kaikessa epäkäytännöllisyydessään miellyttävänä, ystävällisesti tervehtien ohikulkijoita, olipa se sitten pehtori vil...

— Ei, mutta hän on liian vanha ja hidas jaloiltaan astuakseen yhtä nopeasti kuin toiset, sentähden hän nyt jätetään jälelle kuolemaan; joko hän kuolee nälkään, tai lyö joku nuor...

Aada ajoi kotia sinä iltana eikä matkalla vastannut monta sanaa isänsä puheisiin. Aada pani maata, mutta ei saanut unta kuten muulloin, ja loikoessaan valveillaan, hän silloin t...

Nyt, kun eron pitkät hetket lähestyivät, he eivät niin paljoa tunteneet entistä himoitsevaa rakkautta. Se oli väistynyt syvän hellyyden tieltä. Heitä miellytti noina päivinä ist...

— No niin, ei kannata luulla, että kaikki käy niin, kuin olemme uneksineet. Ja hän läksi pitkälle kävelylle ja ikäänkuin valmistautui sitä aikaa varten, joka oli tuleva, ja hän...

Aada nyökkäsi; istuutui ja otti esille käsityön ja kuuli nyt pitkällistä puhelua jostakin kalkista ja sementistä, mikä ei vielä ollut tullut perille, ja aseista, jotka oli hanki...

— Suoraan puhuakseni, saattaapa olla, että tunnemme itsemme neuvottomiksi vieraiden parissa; mutta yhtä kaikki... suurissa kaupungeissa vasta oikein elää. Silloin tällöin kyllä...

He pyysivät klubin isäntää tekemään voitavansa, karkoittaakseen muurahaiset. Syyskesällä, kun illat kävivät viileiksi, he näet tahtoivat päästä takaisin tuohon huoneeseen. Isänt...

Tuo siihen aikaan varakas laivanvarustaja Orne oli köyhän miehen poika siitä kaupungista. Kansakoulussa, jota hän lapsena oli käynyt, oli opettaja kiinnittänyt huomionsa hänen h...

Ehkä arvelet, etten viime aikoina ole kirjoittanut sinulle niin usein, kuin minun hellänä isänä olisi pitänyt; mutta tiedätkö, Aadaseni, että rupean käymään vanhaksi, ja silloin...

Aada olisi voinut löytää paikkoja, missä olisi voinut itkeä onnenaikojen muistoja. Hän tekikin sen muutaman kerran; mutta kun huomasi, miten muistot tekivät hänet pehmeäksi, kun...

Ilma kävi pimeämmäksi ja kylmemmäksi. Useimmat talonpojista ja kalastajista jäivät seisomaan paikoilleen; mutta molemmat herrat menivät kajuuttaan, jota ensiluokan matkustajat k...

Sitten hän kaatoi laseihin, ja he joivat. Tuo madeira oli todella erinomaista. Sillä oli tuo oikean hienon madeiran ominaisuus täyttää suu maullaan; niin se levitti höyste-yrtti...

— Kirjoitin tänään Aadalle, saattaakseni hänet pian järkiinsä. Mutta vastaus tulee kai olemaan samanlainen kuin ennen — sen pahempi. Niin, sen pahempi, Carsten, sillä vaikka min...