Category: Novels
Joka päivä tulee auringonlaskun jälkeen tavallisesti hiljainen hetki, äänetön rauha ennen valon kuolemaa. Lampien ja järvien katse syventyy, ne vangitsevat kaiken taivaan hehkun ja riemun ja lepäävät illassa kirkkaina ja loistavina — sitten ne vaipuvat ajatuksiinsa, ylevässä j...
Joka päivä tulee auringonlaskun jälkeen tavallisesti hiljainen hetki, äänetön rauha ennen valon kuolemaa. Lampien ja järvien katse syventyy, ne vangitsevat kaiken taivaan hehkun...
2. Part 2Siellä se oli, aidattuna vihreillä vesoilla, jotka Kristofer pisti maahan lähekkäin, niin että niistä muodostui tiheä aitaus — syrjäinen ja rauhallinen maailma, jossa kaikki oli...
3. Part 3Silloin on kuin mäki ryskyisi ja vapisisi, kuin taivas halkeilisi ja maa katoaisi. Huuto vihloo hänen korviaan, ilmassa suhisee kaikenlaista tavaraa, turvetta ja sammalkokkareit...
4. Part 4Pieni kultainen sävel helisee kulkusesta, lentää hänen kädestään huoneeseen ja muuttaa sen samassa kokonaan. Liesi vajoaa hiljaa maahan, seinät sortuvat äänettömästi, lattia lii...
5. Part 5Isä suuttuikin kelpo lailla saatuaan vihiä, asiasta, hän pahastui käynneistä, ja tietysti Kristofer sai siitä kärsiä, hän kun oli lähimpänä, sai koko hänen huonon tuulensa paino...
6. Part 6Tuli päivä, jolloin hän pääsi aidasta ja kompuroi sen sijaan kahden kainalosauvan varassa. Torvaldin vaimo seisoi ikkunassa ja katsoi salaa pojan jälkeen, hän seisoi siinä suupi...
7. Part 7Siinä olikin melkein kaikki — Kristofer ei ollut puhelias, kysymys, miten he voivat, pari sanaa ilmasta ja tuulesta — mutta siinä oli sittenkin tarpeeksi. He kuulivat äänen ystä...
8. Part 8Koko sen päivän hän kulki tunturilla, koko sen päivän hän astui pohjoista kohti tapaamatta ainoatakaan ihmistä. Hän ei tiennyt ajan kulusta, hän söi, kun oli nälkä, ja lepäsi he...
9. Part 9Ja sitten Nils, pomo, kuten he sanovat, ylämaan ja lampaiden kuulu herra. Hän on kyllä vanha ja harmaa, hiukan kurtistunut, hiukan taipunut polvista, mutta merkillisen reipas ja...
10. Part 10— — Ahaha, vastaa Kristofer, ja ellei hevonen ole kovin kaukana tiestä, menee hän hyväilemään sitä, sivelee ystävällisesti sen turpaa ja antaa sille kimpaleen ruokapussistaan. J...
11. Part 11Kristofer tuntee sen jo hyvin ja on nähnyt sen monta kertaa. Kun hän vain makaa hiljaa lavalla, kun vain majassa on rauhallista, tulee tunturihiiri esille kolostaan. Se sipsutte...
12. Part 12— Mutta juuri senvuoksi, etten ymmärrä, en myöskään voi tuomita sitä. Ennen kuin voin tuomita jotakin asiaa, täytyy minun olla siitä perillä ja käsittää se kokonaan ja mieluimmi...
13. Part 13Sitten hevosmiehet hyvästelivät ja jatkoivat matkaansa hevosten keralla, iltapäivällä menivät Jon ja Tarje. He olivat aikalailla hämillään, he olivat tavanneet sukulaisiaan ja k...
14. Part 14Tapaus tuli tietysti muidenkin tietoon, Tarje ja Jon veivät sen kylään käydessään ruokavaroja hakemassa, sitten se levisi itsestään. Oletko kuullut moista, sanoivat ihmiset ja k...
15. Part 15Hän ei tiennyt sitä, hän ei ollut lainkaan selvillä elämästä, huomasi vain, että jotakin oli hullusti, ja sitten hän oli niin pieni ja hento, Kristoferista tuntui, että hän olis...
16. Part 16— Ellet sinä olisi ollut tyttö, tytön kanssa on niin vaikea, jos sinä vain o-olisit ollut poika, olisin minä voinut ottaa sinut paimenpojaksi, sitten olisit päässyt pois äitisi...