Halveksittu mies

Jo pari vuotta sitten oli Iivari ollut sahan koneenkäyttäjällä passaripoikana. Tovin se oli sen jälkeen ollut seppä Raivanterilla ’palkeitten pullistelijana', kuten pojat haukus...

Iivarin kulmalliset alkoivat taas rypistyä ja »äpärä» murtautui synkkänä tärähdyksenä hampaitten välistä. Elämän vääryys täytti hänen mielestään sinä hetkenä koko maailman. Pien...

Ei kukaan osannut matkia sillä tavalla kuin Hoppa-Kalle kollikissan naukumista, sammakon kurnutusta ja keväistä lemmenkuherrusta, joista hän oli rakentanut loistonumeronsa. Syrj...

Joutuivat aivan kosken rantaan, jossa erääseen sivu-uomaan oli rakennettu aivan erikoiset, valkoiseksi maalatut patolaitteet, niin että näiden yläpuolelle oli syntynyt ikäänkuin...

»Ei tässä ole naurun paikka. Puussa ja metsässä te olette, herrat, kettäneet jo talonpoikaa tarpeeksi. Ilmaiseksi olette saaneet koko korven voiman, joka on minun omaani viimeis...

He jäivät. Ja hän tunsi, että hänen kielensä ei ollut ainoastaan viiltänyt, se oli myös repinyt kuin tylsä saha. Hetken hän nautti tästä selkein aivoin. Mutta sitten... ääretön,...

Edellisessä kilpailussa hän oli jo saavuttanut voiton. Kauppaneuvos oli antanut kaupanhoitajansa tehdä sopimuksen myyntihinnoista. Vieläpä oli soittanut eräänä koreana aamuna ja...

Mutta sekin epätoivo oli mennyt ohi jo saman päivän iltana, kun hän sai nähdä rakastettunsa. Miten luonnottoman turhia hän oli kuvitellutkaan! Tuoko olento olisi alentunut kuin...

Hän ei kuule, tulevatko aploodit. Mutta totta kai, mitenkäs muuten... kuvittelevat hänen kiusatut korvansa. Tuolta alhaalta ilkkuvat valonsäteet ovat sokaisseet hänet, sieltä tu...

Samalla valaistuivat suuret heijastajat vastarannalle. Tuli näkyviin säihkyvässä valossa uudenuutukainen lava, jonka taustapylväät oli koristettu köynnöksin. Tyyneen, lämpimään...

Syksypimeässä oli Krookin nuoriherra juoppohulluna kierrellyt hänen nurkissaan ja sytyttänyt pari lastukkoa tuleen. Olivat lähettäneet herraparan Ruotsiin parantolaan. Eikä siit...

He olivat kyllä jo aikoja sopineet vanhat vihat. Eikä hän kaunaa kantanut... Mutta luuli hän nyt sentään olevansa tämän juhlan sankari! Vai kuka tässä oli valittu johtokunnan jä...

Syysaurinko teki sumusta vaivalloista nousuaan. Sen valo siivilöity! vahvana lukemattomien ainehiukkasten takaa, mutta itse se pysyi näkymättömänä. Valo joukon yllä oli himmeäst...

Albert Merthenin hiukset ovat harmaantuneet ohimoilta ja otsalta takaraivoon saakka. Mutta selkäranka on yhä suora, eivätkä ole vieläkään ylpeätä päänasentoa painamassa kalkkiut...