Talvi-iltain tarinoita 4 Nuoruuden unelmia. Vernan ruusut.

-- Sinulla oli poika, jonka lähetit opintoja harjoittamaan Wittenbergiin. Siitä on nyt jo kolmattakymmentä vuotta. Tämä poikasi oli niin onnellinen, että hän itse sen ajan keret...

Tuo uuttera poliisi esiintyi pienen, terävän akan hahmossa, jolta puuttui vain kolmen kyynärän pituus, pari luisevaa miehenkättä ja suun hampaattomuus, jotta hän tässä merkillis...

-- Minä näin heidät Suitiassa ja täällä Turussa. Uljaampia ritareita ei ole istunut hevosen selässä joukkoja johtamassa. Verisen lopun he saivat Viipurissa, mutta he olivat mieh...

Matkueessa oli kolme rekeä, kaksi hevosta edessä kullakin; keskimmäiseen rekeen oli kyhätty jonkinlainen kuomi hurstista. Neljä ratsumiestä, jotka olivat aseissa rauhattomien ai...

-- Niin, sen minä kyllä uskon meidän nuoresta herrastamme ja kuninkaastamme. Äkkipikainen hän on, aivan sukuunsa, mutta hän katuu pian ja silloin hän on lempeä kuin päivänpaiste...

Mutta ennenkuin hän niitä löysi, tapahtui jotakin, joka heti palautti veren Yrjön kalpeille kasvoille. Parvekkeen alla olevasta ovesta astui esiin nuori tyttö -- ei emännöitsijä...

Talven uninen aurinko meni sillä hetkellä mailleen lounaiseen ja purppuroi illan taivaan. Punainen loiste; jossa ilovalkeita oli toinen puoli ja verta toinen, levisi yli lumisen...

Todistus oli vastustamaton. Se oli suurin voitto, minkä tohtori Ekströmer koskaan oli saavuttanut, voitto, josta Upsalan ja Turun oppineet tiedekunnat syystä kyllä saattoivat ka...

Tämän hyväntahtoisen huolenpidon esine antoi kohdella itseään kuin lasta. Hän oli uupunut ja heikko, mutta onnellinen hymy osoitti, miten kiitollinen hän oli siitä, että hän ens...

-- Ja mikä sinun mielestäsi sitten tämä tila on, missä nyt olemme kaksikymmentä vuotta eläneet? puhkesi Kaarina rouva jälleen puhumaan, tietämättään sekoittaen yhteen omat etuns...

Auringon asennosta saattoi arvata kellon olevan seitsemän paikkeilla. Nälän, janon, yövalvonnan ja väsymyksen, kaikkien täytyi väistyä virkavelvollisuuksien tieltä. Ratsastajat...

Johdanto. 1. Myrsky saaristossa 2. Tämän kertomuksen ajasta ja ruskeasta miehestä. 3. Tammisaaren matkasta ja kruunun laivasta. 4. Tähtienselittäjä. 5. Syksyisestä auringonsätee...

-- Minä saatan erehtyä. Me näemme täällä niinkuin peilissä tumman luvun. Tähdet kulkevat kulkuaan tuolla päämme päällä. Ihminen päättää, Jumala säätää. Armas neiti, paras on usk...

Anna emännän viisaat ja ystävälliset silmät olivat jo noiden muutamien sanojen aikana ennättäneet tarkastaa vieraat, ja pelon, joka hänessä ensin oli herännyt niin ylhäisten vie...

-- Enpä ollenkaan ansaitsisi kaikkea hyvyyttä, jota te, armollinen rouva, osoitatte poloiselle sotilaalle, ellen ihastuneena suostuisi ehdotukseenne ja ottaisi vastaan sitä kunn...

-- Olkaapa ruusu tai vaikka lehmänkielo, mutta minä neuvon teitä, herra, korjaamaan luunne niin nopeaan kuin vain hevoskoninne kavioista lähtee. Kylläpä olette saanut aikaan kel...

-- Vielä mitä! Minä lähdin sieltä kello seitsemän illalla ja olisin nyt jo Laptreskissa, ellei tuo anatominen epäsikiö olisi vienyt minua väärälle tielle. Mutta puhukaamme nyt j...

Yrjö ja tohtori katsahtivat toisiinsa. He ymmärsivät, minkätähden onneton kapteeni oli joutunut surman suuhun. Hän ei ollut voinut vastustaa tytärtään kohtaan tuntemaansa kaipau...

-- Kuulkaas nyt, pater Padilla! Sanon teille sanan, vieläpä kaksikin, ja te saatte ne sitten vaikka sanoa kuninkaalle, jos mieli tekee, koska olette hänen rippi-isänsä. On kyllä...

-- Kuningasta on ammuttu vasempaan kylkeen maaliskuun 16. päivänä oopperan naamiohuveissa. Hän elää vielä ... onpa joillakuilla toivoa haavan paranemisestakin, mutta minä uskall...

Viimeksi mainittu, joka on tunnettu nimellä Ekströmer, oli tuontuostakin käynyt Yöjärvellä, saadakseen varman tiedon niiden pyrintöjen menestymisestä, joiden avulla hän koetti s...

-- Mitä kananpoikiin tulee ... lempo vie, lihavampia ei tarjota Tukholmassa Malmin kellariravintolassakaan. Oma kanatarha, eikö niin? Terveydeksenne, matami! Portviini on varmaa...

Miehekäs majoitusmestari Iivari Pärttylinpoika ja hänen ruskea seuralaisensa pitivät kaiken sen jälkeen, mitä olivat nähneet ja kuulleet kirkonmäellä, viisaimpana pysyä majapaik...

Tässä älykkään äidin ja vilpittömän tyttären keskustelussa, tyttären, jonka sydän oli niin avoin kuin kirkas lähteensilmä, oli äiti kuitenkin salannut jotakin, jota hänen mieles...

Heinäkuun 15. päivän aamulla oli Kaulbars Kaipiaisten edustalla Utin itäpuolella samalla leveällä, lampien ja soitten ympäröimällä harjulla. Mutta venäläisillä oli täällä lujemp...

Verna oli kuvitellut kaikki aistimet pohjaltaan vain yhdeksi ainoaksi. Ja mitäpä ne ovatkaan muuta kuin ikkunoita ja portteja, jotka sijaitsevat eri puolilla tätä samaa ihmeelli...