Ollin oppivuodet

-- Anna pojan jo olla. Onhan nyt lauantai-ilta, ja hän on istunut sisässä kaiken päivää lasta hoitamassa. Eikä Flinkin Pelle ole muita katupoikia huonompi. Äiti on suupaltti, se...

Käytävässä kuului todellakin askeleita. Pelle harppasi miltei kuulumattomin askelin ylös portaita, mutta Olli astui ulos ovesta ja lähti kulkemaan portille. Laitoksen piha ei ol...

-- Vai täälläkö sinä nahjustelet! kuului samassa Simolinin äkäinen ääni, ja aimo korvapuusti poltti Ollin poskea. -- Siitä pojasta tulee samanlainen lurjus kuin isästäkin, selit...

Välkkyvän sinisenä hohti meri, kun laiva laski Tukholman rantaan ja Kaarle serkku ja Olli astuivat maihin muiden matkustajien joukossa. Olli oli kalpea, hänen päätään kivisti, v...

Oli kirkas syksyinen iltapuoli. Iloinen parvi poikia ja tyttöjä touhusi kallioilla. Pojat painiskelivat, toiset olivat nappikuoppasilla tai juoksivat natskua harpaten kiveltä to...

-- Koska oikeus vaatii, sanoi hän, täytynee minun kertoa totuus, vaikka se onkin katkera. Tuo hairahtunut poika, -- hän viittasi Olliin --, on vaimoni veljenpoika. Jo aikaisin h...

I. Olli karkaa kotoa. II. Suutarimestari Simolin. III. Hyljätty ja yksinäinen. IV. Ystävykset. V. Merille! VI. Uusi oppipoika. VII. Hillevi. VIII. Olli saa uusia harrastuksia. I...

Toinenkin yhteinen salaisuus oli Hillevillä ja Ollilla. Heleena oli eräänä sunnuntai-iltapäivänä salaperäisen näköisenä kutsunut Hillevin ja Ollin ullakolle. Ja siellä ullakon k...

Ja vanha merimies, jonka suurimpana heikkoutena oli ihmeellisten seikkailujen keksiminen, alkoi räikein värein kuvailla tarkasti kuunteleville pojille perin merkillistä retkeään...

Olli veti hattunsa silmille -- voisihan sattua, että Simolin urkkisi jossakin. Mutta vähitellen hän rauhoittui nähdessään, että ihmisten huomio enemmän kohdistui herra Soilaan k...

-- Voi, Olli, Olli, lausui äiti kyynelsilmin, kun Pelle oli lopettanut vaillinaisen esityksensä. -- Kuinka saatoit sinä luulla, että me olisimme hylänneet pienen lapsirakkamme,...