Islannin kalastajat

Kolmesti tai neljästi Gaud oli nähnyt hänen tulevan vastaan Ploubazlanekin tiellä, mutta aina niin hyvissä ajoin, että hän oli voinut välttää häntä, sitä paitse poikkesi Yannkin...

Se Gaudia etenkin ihastutti ja kummastutti, että Yann oli niin hellä ja lapsellinen, samanen Yann, jonka hän oli joskus Paimpolissa nähnyt kopeasti ja halveksien kohtelevan raka...

Ilta, synkkä paikka, meren yhtämittainen kohina ja kuumeentapainen huoli, että aika niin pian kului, kaikki nämä seikat yhteensä tekivät heidän rakastelemisensa omituiseksi, mel...

Ja katsellessaan toisiaan ja odotellessa tuulenpuuskaa tai virranvetoa, joka olisi kuljettanut toista nopeammin eteenpäin kun toista ja erottanut laivat toisistaan, alkoivat he...

Jos hän olisi tiennyt, kuinka vähän Yann tytöistä huoli! Jos hän joskus ikävöi tyttöjä, ei hänen tarvinnut kun pyytää, sillä "Paimpolin tytöt", niinkun vanhassa Islannin lauluss...

-- Hän oli aivan selvään nähnyt muorin astuvan tietä pitkin, nopeasti suoraan eteenpäin, ruskea huivi hartioilla, päässä suuri päähine ja sateenvarjo kädessä. Ja tämä näky oli s...

Sylvestre kääntyi hitaasti pois, katse maahan luotuna, ja suuria kyyneleitä vierähti hänen poskilleen. Elokuun yö oli tullut, kaasu oli kaikkialla sytytetty, merimiesten juhla o...

Viimein tuli Yann, hänkin juhlapukuun puettuna ja pyysi ujostelematta vaan morsiamen vanhemmilta viipymistään anteeksi. Asian laita oli näet seuraava: Englannista oli ilmoitettu...

Mutta kun naiset juontuivat mieleen, saattoi se joskus kiihottaa nukkujia, kun he ajattelivat, että kuuden viikon perästä oli kalastus loppuva, että he pian saisivat uusia tai e...

Tämä oli todellakin nuori, viehättävä impi, noin kaksikymmenvuotinen. Vaaleaverinen, -- jommoisia tässä puolen Bretagnea on harvassa, jossa useimmat ovat mustaverisiä, -- aivan...

Sylvestre kulki melkein ääneti ja kätki itseensä kärsimättömyytensä, ainoastaan kun joku häntä katseli, näytti hänen salaperäinen hymyilynsä sanovan: "Niin, minä myöskin -- ja j...

Viisi tavattoman harteikasta miestä istui, kyynäspäät pöydän nojassa, juoden, hämärässä kojun tapaisessa, joka haisi suolavedeltä ja mereltä. Kajuutta, joka oli liian matala mok...

Taas tuulenpuuska ja kuihtuneita lehtiä ryöpsähti hyppien sisään. Se oli entistä tuimempi, ikäänkun länsituuli, joka oli upottanut nämä kuolleet meren syvyyteen, olisi tahtonut...