Hehkuvan kevään maa

Torilla myytiin siunattuja öljypuun oksia ja palmunlehviä. Poikia juoksi Giuliankin luo, ojennellen kaupittaviansa. Tytön sydäntä hytkähytti somasti. Tällaista ei hänelle vielä...

Myydä tukkansa -- tämä tukka, jota isä ja isoäiti niin usein hellästi silittelevät! Illina tietää, että se on hänen huomattavin koristeensa; kuvastin on näyttänyt sen, ja monet...

Hän innostuu löytämäänsä aatteeseen. Ei hän tiedä tai ainakaan ei tule muistaneeksi, että juuri sen saman totuuden varaan monet nykyajan maalaajat ovat hengellisen taiteensa rak...

-- Mitä lorua! -- tiuskaisee nuorukainen suuttuneena. -- Onko tuo olevinaan vastaus? Puutarhurin täytyy tuntea puittensa asukkaat, ymmärrätkö? Minä tahdon juuri sen linnun, joka...

Täällä pohjolassa kevät on vieno ja kaino, puiden lehdet hennon vaaleat, kukkaset ujoja ja uneksivaisia. Pohjolan kevät on hiukan köyhä ja niukka, hillityn hiljainen, mutta sulo...

Hän muisti käyneensä luvatta rouvan laatikosta vaatteitaan ottamassa. Siellä kai ne vieläkin olivat levällään. Ja kyllä hän oli kovin kerskaillut äidillensä ja Lolalle. Mutta ei...

Mutta tytön kävi sääliksi luisevaa kättä ja kurttuisia kasvoja. Laihasta kukkarostansa hän antoi soldon. -- Niin, katsokaas, -- hän selitti, -- he eivät pyydä "juomarahaa", kute...

Nuori "Isä" tunsi mielensä kumman herkäksi, kun kevät ja menneisyyden muistot puhuivat. Hän istahti penkille tuoksuvien kastanjain alle, katseen lipuessa unelmoivana yli "ikuise...

-- En unhota, -- tyttö loi totiset silmänsä seuralaiseensa. -- Minä olen nuori, elämänhaluinen ja usein ajattelematon, mutta syvimmältä minäkin kaipaan täydempää elämää Jumalass...

Jo on hauta puolittain auennut. Pompeiji on kutsuttu esiin. Mutta elämä ei herää. Kuolleena kaupunkina, menneisyyden ja muistojen kaupunkina se ontoin silmin katsojaansa tuijott...