Näyttelijättären tarina: Romaani

-- Kun sinä naurat tuolla tavalla! Se on kuin rajuilma kävisi. Se kouristaa minua niin. Ja eikös se ole merkillistä, ettei soittokaan sinua kesytä, niinkuin se ei lauhduta tuota...

-- Minun teki mieleni käydä kotona ja tapasin Kaivolan. Hän puhui kanssani ja kiusoitteli ja tarttui takaapäin hameeseeni. Minä nykäisin itseni irti ja kaaduin, mutta Kaivola ta...

Katri vaipui itseensä. Mitä oli nyt tämä auringonvalo, joka akkunasta lattialle läikähti ja lämmitti aivan toisella tavalla kuin ennen? Olikohan se sama aurinko kuin Mechaceben...

Siihen aikaan, kun rauha viihtyi maailmassa eikä kukaan olisi uskonut suuren maailmansodan syttyvän vuosikymmenen vierähtäessä, kun aatteen miehet kammioissansa suunnittelivat i...

Kesken neuvottomuuttaan hän oli tullut tietoiseksi siitä, ettei tuo tyttö, jota hän oli kuukauden ajan joka käänteessä neuvonut ja opastanut, enää ollut lapsi. Lasta hän oli ope...

-- Vihdoinkin sinä tulet. Näen kyllä, ettei mitään voida eikä mitään tahdota. Johtokunta... Oo, kyllä minä tiedän. Johtokunta! Se on se kiviaita, jonka varjoon voi kerätä kaikki...

Katri katsoi tarkemmin kuvaa, jonka näköisyys oli selvästi huomattava. Lämmin tunne puhui pojan puolesta säälien naista. Hän kysyi kuitenkin itseltään, olisiko hän vielä hiljan,...

Taiteilijauransa hän oli aloittanut teatterissa näyttelijänä ja myöhemmin erottuaan toimi kaunoluvun opettajana. Häntä sanottiin taiteilijapiirissä mammaksi. Ja siitä yksinäinen...

Katrin sydän jyskytti rajusti ja hänen kätensä oli puristunut nyrkkiin hameentaskussa. Vaikeata oli hänen ollut estää sitä nousemasta työntämään miestä luotaan. Kun Valto poistu...

-- Ei se taitaisi auttaa, -- sanoi Alpre rauhoittavasti silittäen Katrin päätä. -- Onhan niitä olemassa valoisia ihmisiä, joita ympäröi sädekehä ja ihana onnellistuttamisen lahj...

-- Täti, onko holhooja vanha? Minä en osaa sitä arvostella. Holhooja on minulle aina sama, ei vanha eikä nuori -- kuin kallio, johon ei aika vaikuta. Minun kallioni, -- lisäsi h...

Ukko oli tottunut soittamaan itselleen. Tanssitupien yleisö tuskin välitti muusta, kunhan se vain oli valssia, jenkkaa tai polkkaa. Lattiapalkkien jyskyessä, puheensorinassa, ke...

-- Minun pitää kaiketi paljastaa itseni hyvinkin tyyten, ennenkuin voidaan suostua pyyntööni. Alistun ja pidän sen kohtuullisena. No niin. Minä en syytä Katria. -- Laine hymähti...