Kertomuksia III

Aikana, jolloin kauniimpi sukupuoli sekä meillä että ulkomailla melkein yksinomaan on ottanut kaunokirjallisuuden haltuunsa, ja naiskirjailijat vuosittain vedenpaisumuksen tavoi...

Vilkkautta ja eloa näkyi eräässä pappilan päätyikkunassakin tänä varhaisena aamuhetkenä. Nuori, pirteä tyttönen astua sipsutti ikkunan luo, veti rivakasti raidallisen, kotikutoi...

"Semmoiseen häneltä aikaa riittikin, sillä mitään hyödyllistä työtä hän ei koskaan toimittanut", sanoi mamseli Ulla-Katariina ja lisäsi vielä, muistellessaan kaikkea sitä harmia...

"Kohtalainen koetus on paras hänen laisilleen luonteille. Jos hän pysyisi täällä siksi, kunnes on pastorin julkinen morsian, niin sitte ei mikään loisto enää hänen silmiään huik...

Kun varhaisen kesäaamun ensimäiset säteet taivaan rannalta kohosivat, lankesi niiden hohde Gerdan ja Kulkuri Sven'in onnesta loistaville kasvoille. Nuo uskolliset ystävykset ist...

Menisiköhän kirkkoon — kellot kutsuivat niin kauniisti? Ei, hän tahtoi olla aivan yksin ja suuntasi askeleensa joelle, kulkien pitkin sen rantaa kunnes saapui sen suulle asti. I...

Leena muori taas nojautui miehensä leveään selkään ja nyyhkytti siinä sydämensä pohjasta nousten aina väliin varpailleen kokoon kääritty nenäliina suun ja nenän edessä, katsella...

ROUVA (menee tyttäriensä luokse; herra vieraan luo saliin — 10 minuutin hiljaisuus. Kuuluu sitte herrojen hyvästelyt, ja salin ovi sulkeutuu kuuluvasti menijän jälkeen. Herra Pe...

Juuri, kun pareillaan olimme tuumiskelemassa, vaatisimmeko koiraa takaisin, vai ei, — sillä Lara oli epäilemättä oikeassa: jos koiran antaa itsensä palasiksi repiä, niin voi ant...

"Sa, sa, saa, ruususeni! noin voi puhella joku pikkukauppiaan rouva; kuulostaa niin kovin poroporvarilliselta kun puhuu 'kotoisesta onnesta'. Säätyläisten on muunkin vuoksi eläm...