Israelin tyttäret

-- Sepä nyt olisi! Huoliiko Mirjam minun "ajatuksestani" nyt enempää kuin muutama viikko takaperin? Pakottaa häntä täytyy, tavalla millä tahansa. Vielä on asia onneksi salassa....

Taisi olla parasta heittää kysely sikseen, koska Esko oli huonolla tuulella. Itse asiassa Tuulikki ei enää kovin utelias ollutkaan. Seteleitä kai tuo paksu kirje sisälsi, sillä...

Portaissa Haijele itseksensä harmitteli, ettei hän ollut vihansa oikeata esinettä tavannut. Mutta hän ei vielä ehtinyt kadulla kulkea kymmentä askelta, ennenkuin äskeinen toivo...

Piha oli varsin hauska mättäisine nurmikkoineen ja tuuheine vaahteroineen, jotka komeilivat kirjavassa syyspuvussaan, toiset lehdet vihreinä, toiset jo punakellervinä. Melkein o...

Toimi loi peittämättömän uteliaan katseen rahilta nousevaan tyttöön, Esko vilkaisi häneen salavihkaa, ja Pentti katseli hyvin huvitettuna, minkä vaikutuksen hänen näytettävänsä...

Kun he vihdoin pääsivät pois, syöksyi Mirjam sellaisella vauhdilla portaita alas, että Sointu tuskin saattoi pysyä rinnalla. Katuovella hän hätäisesti puristi toverinsa kättä, s...

-- Ajattelin, että hän oli niin yksin. Rakastanhan minä häntä! Ja sitte -- neiti, te ehkä suututte -- minä myöskin halusin sanoa hänelle, että Jeesuksen omana ei tarvitse pelätä...

Kummallista, Haijele ei koskaan ollut ajatellut, että hänen oikeastaan olisi pitänyt vihata opettajaansakin. Mutta niinhän se oli tietysti, kristitty kuin kristitty. Ja sitte hä...

Vaan samassa varjo kulki yli Haijelen kasvojen ja hänen kätensä vaipuivat alas. Ruuben katsoi häntä tutkivasti, hämmästyneenä. Hän oli tottunut tarkastamaan tuota lakkaamatonta...

Mirjamin mielestä siinä ei ollut mitään outoa. Hän avasi oven, ja he astuivat kapeaan, hämärään ullakkohuoneeseen. Haijelen katse kiersi silmänräpäyksessä koko tämän vähäisen al...

Mutta Ruuben oli jo kuullut äänen, joka sai hänet säpsähtäen nousemaan pöytänsä äärestä. Hän ei voinut erehtyä. Noin puhui vain yksi -- yksi ainoa! Hän syöksähti ovelle, tempasi...

Vaan samassa Haijele ikäänkuin unelmista heräten naurahti katkerasti. Vai niin -- hän ei siis tässä suhteessa ollutkaan ympäristöänsä ylempänä. Sulhasista täällä puhuttiin lakka...

-- Ja sitte olen ajatellut erästä asiaa. Minä olen vaan Sointu -- mutta jos olisin Esko, en lukisi maisteriksi. Niitähän on niin monta! Enkä luule, että Helsingissä on yhtään ai...

-- Kiitos, setä ja täti, kaikesta rakkaudestanne ja hoivastanne! Kiitos, arvoisat vieraat, myötäilosta juhlapäivänämme! Minusta tuntuu, että olemme velkaa teille erään tunnustuk...