Synnin mitta

Aslak Rosto seisotti poronsa tunturin laelle ja katseli kauempana siintävää kirkonkylää, joka parahiksi sopi näkymään tunturin juurelta leviäväin metsäin takaa. Hänen pienet, mu...

Tenomuotkan kirkolla oli kaksi henkilöä, joita Aslak pelkäsi: Rauna-muori ja nimismies Lang. Heillä oli molemmilla samanlainen ominaisuus: he vainusivat hänen elämässään jotakin...

Hän kirosi synkeästi ja palasi pihaan. Ei koskaan ollut hän tuntenut oloansa niin noloksi kuin nyt. Hän oli edellisenä iltana naapuritalon pihalla käydessään huomannut Salkko Hu...

Oli tehty kerrankin retki Tenomuotkan puolelle kauas kauas sisämaahan, retki täynnä seikkailuja ja vaaroja. Vanhempi poika oli silloin mukana ja Saara-Pieti, mainio kiveliöntunt...

Siihenkin kysymykseen tuli tyydyttävä vastaus. Mutta sittenkös alkoikin kysymyksiä sataa. Niitä tuli sekä vanhasta että uudesta Testamentista ja niin tiheään, ettei pastori ehti...

Hän lähti astumaan kodalle, mutta pysähtyi muutaman askelen perästä ja katsahti taaksensa. Silloin säpsähti hän yht'äkkiä: hänen askeleistaan oli jäänyt punaisia jälkiä siljolle...

Aslak ei voinut selittää, miksi hänestä tuntui niin kammottavalta ajaa tätä valoisaa vuomaa pitkin. Hänestä olisi ollut paljon hauskempi ajaa metsässä tahi tiheässä koivurudossa...

Emäntä Maria pisti kahvipannun tulelle. Hän arvasi kyllä, millä asioilla miehet liikkuivat. Olihan hän jo vanhan Roston hautajaisissa huomannut, että Aslak katseli Annia vähän t...

Nimismies käveli edestakaisin mietteisiinsä vaipuneena. Tukka oli valahtanut otsalle ja suu oli tiukassa juomussa. Tuon tuostakin hän pysähtyi ja katsoi Niilaa lasiensa takaa. S...

— Sinä, Salkko, joikkasit kerran Suuvuonon markkinoilla, että Tenomuotkan nimismies käsirautoja takoo Rosto-Aslakille, mutta eipäs ole vielä takonut! Eh! Nämä ovat lainakalut, k...

Pikku Lassea pelotti, sillä staalo saattoi muuttaa itsensä kuuksi ja ahdistella ihmisiä. Niin se oli tehnyt Turkitamvaaran väellekin. Mutta siitä huolimatta täytyi hänen vähä vä...