Category: Literature - Other

Kotipoluilta IV: Pieniä kertoelmia

Se oli Esteri nuorimman tytön eellimäinen, ja se oli semmoinen virmakka, hoikka ja lapsellinen. Moitittiin aina että hän nauroi liian paljo ja ajatteli liian vähä. Sellainen ominaisuus on monella tytöllä, niinkauan kuin nuoruuden kevät kestää, mutta sitte seuraa useinkin sääli...

Chapters

3. Part 3

-- Mutta, herra siunatkoon, pakkohan siihen oli, salvuumiehet kun uhkasivat antaa manuun. Kyllähän minä sitte jälestäpäin huomasin että... Harmissaan kynsäsi Juha korvallistaan....

1. Part 1

Se oli Esteri nuorimman tytön eellimäinen, ja se oli semmoinen virmakka, hoikka ja lapsellinen. Moitittiin aina että hän nauroi liian paljo ja ajatteli liian vähä. Sellainen omi...

2. Part 2

Saku oli varsin huumautunut ihmetapauksesta. Kotiin tultuaan näytti hän nololta sekä entistä totisemmalta. He olivat olleet Selmin kanssa tähän saakka jokseenkin tasa-arvoisia,...

5. Part 5

Puolituntisen lie vieraat istuneet kahdenkesken, kun jo kamarin ovi aukeni ja Rantalan Anna Maria astui sisään kahvitarjottimen kera. Rikas Markun isäntä näki nuoret, kukoistava...

7. Part 7

-- Juuri niitä, molemmat ovat minun enkä kummastakaan luopuisi, vaikka koko maailma julistaisi minua vastaan sodan. Pekka Huttunen näytti sille pitkäkoivelle, mitä hän on miehiä...

4. Part 4

Eukko rupesi hymyilemään. Tuo ilta, jolloin Tuomo viiden vanhana poikanallikkana yksin vietti Onnelan isännän ja emännän häitä mökin kalliolla, muistui elävästi hänen mieleensä....

6. Part 6

-- En tuntiakaan tästä lähin, minä menen tieheni, minä menen kotiin lapseni kanssa, en minä anna tappaa itseäni, kuten Liisa-vainaja. Te petomainen mies tulitte Rantalaan Porvar...

8. Part 8

Tietystihän me olimme hyviä ystäviä, Heikkas-ukko ja minä -- Heikkanen ei hänen nimensä oikeastaan ollut, vaikka minä erityisistä syistä tässä jutelmassa häntä siksi nimitän --...