Naamioita III-IV

RITARI KLAUS: Niin, tämä on minun kotini ja tällainen minun elämäni. Sinä näet, että ikkunalautani on lahonnut ja oven kamanat viistoon painuneet. Lumi sataa tänne sisälle pyryl...

ALKIBIADES: Ja tehdä minut niin raukaksi omissa silmissäni, etten enää tiedä enkä muista, kuka olen. — (Äkkiä käännähtäen.) Mutta miksi täällä on niin paljon valoa? Loistaahan k...

ALKIBIADES: ... pitämään häntä hyvässä muistossa! — (Korkealla äänellä.) Urhoollinen sadanpäämies! Koska olet tuonut minulle näin suotuisia sanomia, suvaitse, että ojennan sinul...

ALKIBIADES (välinpitämättömästi): Mitä vielä, he ovat ihmisiä niinkuin mekin. Ainoa ero heidän ja ateenalaisten välillä on, että he syövät mustan liemensä ilman taateleita, kun...

THRASYBULOS: Kyllä. Ellei hän ole meidän mukanamme, kysytään heti: "mitä mahtaa Alkibiades arvella asiasta?" Jos teemme jotakin, sanotaan: "mitähän olisi Alkibiades tehnyt tässä...

THEANO: Minä en enää luottanut sinuun. Ja pian osoitti kokemukseni, että olit epäluotettava. Miksi menit sinä pappien puolelle, joita ennen olit pilkannut, ja johdit juhlasaaton...

CARINUS, Rooman keisari. MESEMBRIUS VIR, vanha senaattori. SOPHRONIA | hänen tyttärensä. GLYCERIA. | MANLIUS SINISTER, ritari. AEVIUS | hovirunoilijoita. MAVIUS | MARCIUS, keisa...

MESEMBRIUS: Saatan sanoa senkin. (Katsahtaa jälleen ympärilleen.) Tarvis sairaan ukon hovissa käydä ei, ei kaupungissa, ei hänen luonaan kukaan käy, ei häntä kadehdi kukaan eikä...

MANLIUS: Sen, minkä otit onneltasi _sinä_! Ei mua varten lempi syytön luotu, ei lampeen seijastuva taivaankansi, ei illankaste, joka lankee kukkaan; minulle luotiin syksyn synkk...

(_Orjat_ vetävät hänen viittauksestaan erään esiripun syrjään vasemmalla. Näkyy Sophronian ruumis. _Mesembrius_ syöksyy huudahtaen hänen jalkoihinsa. _Hoviväki_ hänen ympärillää...

Sun silmäs nähdä ma tahdoin kuolon usten kuumottaissa. Siks sinut tänne kutsuin ma. Sinister! Ei toinen meistä elä aamuun asti. (_Carinus_ tarttuu äkisti tikariinsa.) Ma näen, e...