Kaarlo Bergbomin kirjoitukset 1. Näytelmät ja kertomukset

MOREIRA. Miksi te sotamiehin, sauvoin ja tulisoihduin tunkeutte hiljaiseen luostariin? Me vietämme täällä pyhän Fransisco Xavierin marttyyrikuolemaa, joka tapahtui tänä päivänä....

MANFRED. Jos synkkiin arvoituksiin kätket nimesi, tahdon silmistäsi löytää sen avaimen. (Tulee hänen lähellensä; heidän katseensa yhtyvät.) Haa! tunnen sinut! Kerran ennen sinut...

KUNINGAS. Pyhä Sebastian! Ole minulle armollinen! (Horjuu) vereni hyytyy kauhusta. Mutta, jumal'auta, syytön olen minä. Kuka olisi luullut, että se häneen niin kovasti koskisi?...

JOSÉ. Paljoa en ole saanut tietooni, sillä pater Moreira ei näy asioita uskovan nykyiselle isännälleni, Tavoran herttualle. Ainoa, minkä tiedän, on, että kapina on Lissabonissa...

KUNINGAS. Niin, minua aina unessa mustat haamut vainoava tavotellen henkeäni. Alinomaa pistoolin luodit korvissani vinkuvat. Niin, tunnen että olen alituisten salajuonien alaine...

MOREIRO. Kuinka Pombal ahdistaa pyhää kirkkoa, kuinka sen ystäviä vainotaan, kuinka salaisia juutalaisia ja julkisia kerettiläisiä suositaan, sen tiedämme kaikki. Meidät, jesuii...

Olen syntynyt Hämeessä eräässä suuressa kartanossa, joka oli isäni oma. Hän oli nuorena ollut venäläisessä sotapalveluksessa ja silloin herättänyt yleistä ihastusta Pietarin yli...

MOREIRA. Kiitän sinua. Suvaitsetko jättää minut yksikseni? (Munkki menee.) On niin kuin Jumala olisi maailmasta hävinnyt, -- niinkuin maa ja taivas olisivat minuun nähden kadott...

PAOLA. Petosta! Petosta meissä, joiden ritarikilven kunnia on ollut nunnan rukousta puhtaampi! Kuulkaa, esi-isieni hahmot, kuule sinä, Giordano, esi-isäni, ankara ja jalo esi-is...

Mutta kuule -- tuolta hongistosta joku vastasi hänelle, vieno parkuva ääni huusi "Isä, isä!" Ihme oli tapahtunut -- armon säde tunkeunut Sakerin yöhön. Lieneekö se enkeli, Jumal...

Se tosiasia että _Kaarlo Bergbom_ vasta kuolemansa jälkeen astuu yleisön eteen ottaakseen sijan kansansa kirjailijain rivissä johtuu ainakin välillisesti niistä vaikeista oloist...

Kuta enemmän aikaa kului, sitä ikävämmältä Vilhosta olo Sakerin tuvassa tuntui. Vilho alkoi vähitellen heittää entisen varovaisuutensa, hän kävi metsässä lintuja ampumassa, ja v...

Magdaleenallekin oli tullut kirje Malkukselta, mutta hän oli poissa postin tullessa, eikä siis tiennyt siitä mitään. Otin kirjeen ja hävitin sen. Koko päivän oleskelin sitten ka...

Kahdeksan vuotta kului minulta vierailla mailla. Kävelin ikuisen Roman katuja, oleskelin Franskanmaan komeassa pääkaupungissa; ihmettelin ihmiskäden mahtavia mestariteoksia, Egy...

Vanha Sakeri istui kamarissaan uunin ääressä lämmitellen käsiänsä ja odottaen vellinsä valmistumista. Vaikka kamari oli ahdas, näytti se tyhjältä ja kummallisen avaralta; vaikka...