Älä nuolaise ennenkuin tipahtaa!

Oli kerran mies, jota minun täytyi nimittää isäkseni. Juoppo retku, äidin suru, minun kauhuni, lähimmäisten mieliharmi. Äitini pesi pyykkiä selkä koukussa aamusta iltaan. Jos is...

Olimme metsässä koko sen päivän. Hän hajoitti hiukseni, punoi niihin sinivuokkoja, sanoi minua sinipiiakseen. Hän kanteli minua sylissään kuin vuorenpeikko. Me telmimme kuin kak...

»Kas niin, Satu! Älä ollenkaan imartele itseäsi, että olet poikkeus! Et ole kummempi toisia nuoria rouvia. Te olette järjestään kaikki samanlaisia. Katsohan! Nuoret rouvat ovat...

Tämäntapaisia olivat puheet, joilla työtoverini ottivat minut vastaan tänä aamuna. Aukaisin suuni ja olin ankan näköinen. Mitä ne nyt olivat saaneet tuntosarviinsa? Eilen oli su...

Rouva Aho-Äyrämön mieluisimpia keskusteluaiheita oli silloin, kun ei rakas Asser ollut kuulomatkan päässä, kuinka hänen herttainen anoppinsa ei raskinut laskea lapsia luotaan. H...

Ettei tämän kirjoittajan nimi tuottaisi Teille turhaa muistelemista, ilmoitan kuka olen. Te muistatte kai sen pienen tytön, joka leikki puutarhassa Sadun kanssa. Saman tytön Te...

»Ymmärrän katkeruutesi. Toivottavasti se häviää, kunhan kuulet kertomukseni. Rakastan sinua, Varpu. Hymyile vain ivallisesti, se on kuitenkin totuus! Rakastin sinua ensinäkemäst...

Mutta minä en ole sankarien jälkeläinen. Olihan isänikin kiemurrellut henkensä edestä. Pelkäsin kuolemaa. Itsemurha tuntui hirveältä. Ei, Varpu Vapaa! Kanna ristisi! Jos kaikki...