Pikku Lallin tähtimaailma

Tällä tasangolla laski puro suureen virtaan, ja virran toisella puolella kohosi metsäinen vuorijono, joka vivahteli ihmeellisin väriloistein tummansinistä iltataivasta vasten. S...

Oli kirkas ja kylmä ilta, maaliskuun keskivaiheilla. Sinä vuonna uhkaili kevät tulla myöhään, sillä vaikka päivät olivatkin lämpimät ja auringonpaisteiset, olivat yöt kumminkin...

Raakalaiset päästivät nyt Lallin vapaaksi, mutta ovelle pantiin kaksi miestä keihäs kädessä vartioimaan, joten oli vallan mahdotonta ajatellakaan pakoa. Hän tunsi olevansa hyvin...

-- Seppo Ilmarinen, -- vastasi tonttu. -- Hän takoo uutta sampoa, sillä vanha tuhoutui, kun se ryöstettiin Pohjolasta. Joku on sanonut hänelle, että hänen kansansa nyt kipeästi...

Ja Lalli oli yhtä innokas kuin hänkin, ja kertoi hehkuvin silmin heidän merkillisistä seikkailuistaan Venuksessa, ja Maija kuunteli niin hartaasti kuin ei hän itse olisi mitään...

-- Kielikello, juorukontti, ohhoh! -- nauroi Maija ja näytti taas kieltään, mutta Lalli ei siitä pitänyt. Hän oli edellisillä matkoillaan oppinut, että täytyy olla kohtelias kai...

Ja niin se vei heidät ovesta ympyränmuotoiseen käytävään, joka näytti kulkevan koko pesän ympäri. Tästä käytävästä haaraantui molemmille puolille sivukäytäviä, ja siinä oli kahd...

Silloin huokasi Villi raskaasti ja paneutui makaamaan ilmalaivan pohjalle. Kaikki tämä hyöty oli hänestä hirmuisen ikävää, ja ikävystyttävää se oli lapsistakin huolimatta kaikis...

-- Kiivetkää kuuseen! -- huusi Villi ja loikki itse ensimmäisenä pilvenkorkuiseen puuhun. Lalli ja Maija tulivat hitaammin perässä. He eivät olisi ollenkaan ehtineet puuhun, ell...

Vanha Väinämöinen istui yhä entisellä paikallaan kanteletta soittaen. Kun hän näki heidän tulevan, kirkasti hymy hänen ryppyiset kasvonsa osoittaen, että hän tunsi heidät. Lapse...