Canzio; Selman juonet

TAAVETTI. Minähän yksinkertainen tomppeli lausuin ulos parrastani: onpa helvetti ja kuumakin, ainakin rikkaalle miehelle, niinkuin luemme papin perässä kirkossa, hyvä herra. Mut...

VARRO. Antakaat minun tuumiskella. (Eriks.) Malta: luulenpa keksiväni keinon, oivallisen avaimen, jolla käymme hänen sydämmensä kammioon sisään. Löytyyhän kellarissamme lekkeri...

CANZIO. (Yksin) Olet siis yksin, Canzio. Ja kenpä taitaisi lohduttaa sinua--Kentiesi Claudio; mutta hän ei tule. Miksi olen toiminut niin, että paras ystäväni tule koska parhain...

MARCIA. Tuli ei taida jäätyä, ja polttavasta tulesta on Flaminian kieli. Niin, katsahtakaat tänne, tässä seisoo kuuluisan Albericon kuuluisa Marcia ja vielä kuuluisamman ruhtina...

CANZIO. Claudio makaa makeasti, mutta Canzion sielussa alkaa temmellys ja työ, joka viittaa helvettiä kohden. (Eriks.) Eilenpä lausuilin oikein jyrkeyden kieltä Rachelin korvaan...

MARCIA. Häntä rakastin kovin, mutta, ihmeellistä! miksi tällä hetkellä hänen kuvansa himmentyy muistostani? Mä kurja jään siis yksin oljentelemahaan myöskin haavekseni valtakunn...

VARRO. Käydä todellisuuden kirveellä lemmen kukkastarhaan! Ai! ei yhtään ritarillisesti tehty. Mutta Rachelin onni vaatii tämän, ja sillon vaikenee ritarikin povessani.--Minä sa...

Canzio, nuori meri-upseeri. Rachel, hänen sisärensä. Varro, heidän setänsä. Mariamne, Canzion kihlattu. Marcia, erään ryövärpäällikön nuori leski, jona hän kantaa nimen Flaminia...

MARCIA. (Yksin) Yhtäkaikki; yksi mitta enemmin tai vähemmin verivirrassa, joka höyryen mun ympärilläni kiertoilee kuin maan viilun ympärillä Okeanoksen öinen virta. Ylös nouseva...

TAAVETTI. Hän on minun herrani ja minä hänen trenkinsä, hänen koiransa, nimittäin uskollinen, hyvä koiransa, ja se, joka herraani soimaa, kavahtakoon hammastani, sillä niinkuin...