Nälkätalvena

Omista pelloista ei oltu saatu muuta kuin olkia ja ruumenia. Perunamaa oli, mutta siitäkin oli kesällinen halla pilannut lehdet ja varret, ett'eivät enää versoneet, jäivät pieni...

Hän jätti pyttynsä kyökin kuistiin, vaan langat vei muassaan sisälle. Oli niin valoisaa ja somaa täällä sisällä. Piiat siinä hääräsivät; toinen hommaili kahvin keittoa. Henti is...

Joulukin alkoi lähestyä. Kylän vanhat ennustivat pakkastalvea merkeistään. Heillä oli kullakin omat merkkinsä, millä oli taivaalla, ja millä maassa monenmoisia, joita sanoivat v...

Henti kiitti vielä kerran puurosta ja läksi. Hän juoksi aika kyytiä sivu Toikan, ei vilkaissut akkunaankaan ja sitten polkua pitkin kotio. Hän oli niin hyvillään, ettei muistanu...

Joka talon he kävivät ja useasta heille annettiinkin, mutta vielä useammasta saivat lähteä tyhjin käsin, Juho varsinkin. Kallelle kaikki antoivat, vaan Juholle ei. Sanottiin, et...

Kaaperin Kusti, joka piti tarkkaa vaaria asiain menosta, oli ollut jok'ikisessä kokouksessa, jossa armopuista oli puhe. Hän se oli nytkin matkassa, vaikka pakkanen oli, ja hän s...

— Kun tiketin saan, niin silloin poika matkaan. Tämä mies ei käy kruunu sinellissä eikä arvannostossa. Sieltä Amerikasta minä teille lähetän rahaa, ettei teidän täällä tarvitse...

Seuraavana päivänä kulki Juho mökistä mökkiin, talosta taloon selvittämässä, että kruunu on kaikille niille, jotka hevosen lihaa ovat tänä talvena syöneet ja syövät, luvannut su...

Siitä pitäen kävivät pojat joka päivä Kumpulassa katsomassa, kun Juho pyyti punatulkkuja ja yhä nikkaroi lintuhäkkejä. Siellä oli niin hauskaa ja mukavaa, sillä Juho osasi tuuma...

Kustin poikaa ja Rantalan Mikkoa lähti Tasalan Pekka kyytiin ensimmäiseen kaupunkiin. Rantalan Mikko oli talonpoika, vaan peläten äkseerinkiä oli päättänyt siirtyä Ameriikkaan j...