Koneiden ääressä: Romaani

Kaikkein vaikeinta se oli Liisalle. Ei hän tahtonut ymmärtää, mitä tehdä. Hän oli aina tottunut näkemään äidin samalla paikalla keinutuolissa sukan kudelma käsissään ja helmassa...

Yskiminen keskeytti Kreetan. Hän rykiä loukutti kauvan. Vaivoin sai henkeään vedetyksi. Hän oli illalla hikeen asti tanssittuaan vilustanut itsensä, ja siitä oli yltynyt yskä. K...

"Kyllähän te näette minkälaista meillä tässä on", sanoi Saarniska, leväytti kätensä ja antoi niiden sieltä pudota lanteillensa. "Tässä me tohisemme lapsinemme. Katsokaapas, täss...

"En voi olla samaa mieltä edellisen puhujan kanssa", sanoi seuraava esiintyjä. "Kaikki se on totta, mitä on huomautettu. Oppilasten lukumäärä ei vastaa toiveita. Mutta ymmärtääk...

Jo aikaisin koetti Katri lähteä työhön. Parin viikon vanha oli hänen pienoisensa, kun hän lähti pesutupaan. Tarvitsihan Juhon tosin levätä yön työssä oltuaan, mutta he ottivat v...

"Ja eikös se pane vähän päätä punaltelemaan, että 'voi mua hullua neitoa'? Sinulla ei ole tilaisuutta vaihtaa kertaakaan. Eikö se jo kyllästytä? Mitäs tämä on tuonut sinulle: yk...

Niemelän torpan navetassa syödä rouskutteli Perjakka heinävihkoa, jonka sen emäntä oli juuri sille antanut. Hyvältä se maistui nähtävästi, sillä ei se joutanut sivuillensa vilku...

"Ei yhtään", sanoi Mäkelinska. "Mitäs kadehtimista tässä nyt? Jospa tuota nyt joku tulee prameastikin! On meitä, jotka olemme tähän juhlalliseen joukkoon käyneet näihin verraten...

"Älä nyt tuolla tavalla kiivastu, ja anna ylpeytesi lannistua! Hänhän on sinua vanhempi ja on hänellä myöskin enempi kokemuksia tästäkin kaupunkielämästä. Kyllä minun mielestäni...

Järjestään kaikilla äideillä oli kokemusta, kuinka lapset heidät unohtivat ja hylkäsivät. He olivat heitä kouluttaneet niin kuin yleensä oli tapana kaupunkilaiskodeissa, säästän...

Mikä ihmeellinen vuodenaika! Aivan äskenhän oli pakkasen valta vahvimmillaan, huurreturkki metsän yllä, ilmassa soiva heleys, hangella ja oksilla kuroutunut kuura, pimeyden vall...