Jääkärien jäljiltä: Kymmenen kertomusta

Onhan toki Suomessa vieläkin romantiikkaa, huolimatta rautatieverkon ja savupiippujen tihenemisestä. Tämäkin kartano, kuin linna, jyrkkäkallioisen metsälammen rannalla, yhtäällä...

Maattiin rantaharjulla, tuijottaen merelle, joka pauhasi vaahtoisena, näyttäen hämärässä salaperäiseltä ja kammottavalta. Selkämme takana notkossa kyti vielä nuotio ja sen ääres...

Oli surkean talviretken aika. Oli marssittu vuorokausimääriä, pakkasessa, eksyksissä, viimeisilleen uupuneina, miltei kokonaan levähtämättä. Tuskin tiedettiin missä oltiin, ylip...

Kun granaatti lennähti melkein jääkärien sekaan, hätkähti hirren päällä istuva uneksija hiukan, katsoi mutaiseen kuoppaan, johon suon vesi nyt pyörteisenä syöksyi ja kopeloi tul...

Luutnantti hymähti tapansa mukaisesti ja veti rekipeitettä paremmin ympärilleen. Kulkuset kilisivät viihdyttävästi, jalas narskui ja ohi kiiti huurteisia puita, jotka hämyyn uup...

-- Erikoisen hyvin muistan viimeisen illan, jolloin hänet näin; sitten hän joutui komennuksille, enkä enää tavannut häntä. Hän oli erään toverinsa kanssa lähtenyt kylälle ja oli...