Physicians -- Fiction
On kello kolmen aika yöllä. Vielä nytkin soi korvissani tyttöjen iloisia ääniä, hillittyä naurua, kuiskeita... Tytöt ovat jo aikaa sitten menneet pois ja huoneessa on hiljaista, mutta itse ilma juuri kuin henkii vastaani tuota nuorta, ailahtelevaa iloa, ja minä hymyilen tahtom...
On kello kolmen aika yöllä. Vielä nytkin soi korvissani tyttöjen iloisia ääniä, hillittyä naurua, kuiskeita... Tytöt ovat jo aikaa sitten menneet pois ja huoneessa on hiljaista,...
2. Part 2Sinä luulet minua epäuskoiseksi... Minäkö en usko? Natasha, ystäväiseni, minä uskon, uskon kaikesta sydämestäni? Rakasta lähimäistäsi niin kuin itseäsi — korkeampaa käskyä en ti...
3. Part 3Valju aamu pilkotti ikkunasta sisään. Välskäri oli nukahtanut puutuolille, pää rintaan painuneena; potilaskin uinui nyt kolmen täkin alla. Kaikki oli hiljennyt. Oli pimeätä ja t...
4. Part 4— Jumalista, Dmitrij Vasiljevitsh, minä pidän teistä enemmän kuin osaan sanoa, lausui Vasilij Gorlov kerran eräänä hempeämielisyytensä hetkenä, jolloin hän oli tavallista avosyd...
5. Part 5Edessäni seisoo Natasha. Hän itkee katkerasti käsi silmien edessä. Ihmeitten ihme, osaako Natasha todella itkeä? Ja minä silitän hiljaa hänen nyyhkytyksistä tutahtelevaa kättään...