Finnish poetry -- 20th century
Vainon ajoilta
Satain salpojen takana, sellin harmajan hämyssä nainen valju vaikerehti, mustakulma näin kujerti: »Ylen aikoja on vierryt, monta kuukautta kulunut, vuotta kaksikin ka'onnut näkemästä kullan kannon, kä'en viime koskennasta, suukon saannista suloisen.