Maan tasalta: Vaatimattomia tarinoita

Pitkin kesää oli silmämme silloin tällöin pysähtynyt herttaiseen näkyyn: päivänpuoleinen karu mäenlape, jonka kupeella hääri suloisessa sovussa ruskea vasikka, valkoinen lammas...

Noin parin tunnin päästä on tilanne semmoinen, että uupunut kanttoori istuu kannon päässä keskellä korpea ja ihailee karhunsammalen vehmautta. Hän ei ole nähnyt lehmästään jälke...

Semmoista se oli siinä talossa. Puista kyllä sovittiin — emäntä vaati niistä suuren karvakehruun ja keväällä lakaisemaan pihaa. Lihaakin hän myi, miksei, viisitoista markkaa kil...

Joskus oli tiedossa hauskat iltamat. Tytöt pysyivät näkymättömissä, he eivät tahtoneet tietää poikien aikeista — oli suloista tehdä valmistuksiaan pienessä jännityksessä. Hilta...

Mies nousi ja lähti, käveli tietä kävelemistään katsellen paikkaa, minne uudelleen istahtaisi. Väsytti kauheasti, jalat olivat iltaa kohden taas hiukan turponeet. Sovelias istui...

Janne Haavisto oli yksi vähäisimmistä, mutta hänessä oli erinomaisen vahva luontainen vaisto siitä, että järjestys ja vapaus ovat ne kaksoissisaret, jotka yhdessä — _mutta vain...

Sen piti olla Polsan vainio, mutta Pärsän vaari ei sitä tällä hetkellä muistanut. Se oli hänen vainionsa, hänen nelikymmenvuotiasten tarmokkaitten juoniensa rakas esine. Kuinka...

Siina on jo vanha ihminen, mutta hän on tasaisesti vanhentunut, hänessä ei ole mitään erityistä vikaa; näkee, että hänkin on ikänsä kaiken ollut voimakas ja terve. Ensimäisenä h...

— Oli se onni, ettet sille rahojasi lykännyt, mutta kai se juutas niistä papereistaan kiinni pitää, kun menit ja sörkit niihin nimesi. Ollikka yritti selittää, ettei se mikään h...

Minä olin jo aikoja unohtanut erään kesäisen toivioretken, jonka tein noille maille. Satunnainen mielijohde, joka muistutti jotain salaperäistä enteilyä, saattoi minut silloin t...

Minun piti nyt kuvailla jouluiltaa tuossa tyypillisessä suomalaisessa maalaisperheessä. Uskallan sanoa sitä tyypilliseksi, koska tunnen kansalaisen! Ne ominaisuudet, jotka esiin...