Part 2

=Perusasento!= Tässä asennossa pidetään pää pystyssä, katse suoraan eteenpäin, leuka taaksepäin vedettynä, rinta pullistettuna, selkä suorana, vatsa sisäänvedettynä, perälihakset jännitettyinä, olkapäät taaksepäin vietyinä, käsivarret vapaasti ja luonnollisesti riippuen, kämmenet reisiä kohti käännettyinä, kantapäät yhdessä, polvet täydesti ojennettuina, jalat suorassa kulmassa (kuv. 4). Koska perusasento voimisteluun tottumattomalle alussa käy piankin väsyttäväksi, komennetaan aina kotvasen ajan kuluttua:

[Kuva 4.]

=Lepoasento=, jossa asennossa toinen jalka, yhdentekevä kumpiko, on asetettuna jalanmitan verran etuviistosuuntaan sillä tavoin, että ruumiinpaino tulee pääasiallisesti lepäämään paikallaan pysyvällä jalalla. Kaulassa, selässä ja säärissä olevien lihaksien jännitys saapi höltyä.

=Käännös.= Voimistelussa harjoitetaan käännöksiä sekä vasempaan että oikeaan. Puoliympyrän käännöstä sanotaan »_täyskäännökseksi_», neljännesympyrän käännöstä »_puolikäännökseksi_» ja kahdeksannesympyrän käännöstä _neljänneskäännökseksi_. Käännökset tehdään kahdessa tempussa joko »_luvun mukaan_», jolloin oppilaat tekevät tempun kerrallaan heti komentosanan lausuttua, tahi toimitetaan molemmat temput ilman pitempää väliaikaa heti sen jälkeen kun opettaja on lausunut komentosanansa, joka tässä jälkimmäisessä tapauksessa ei saa olla mikään laskusana. Kaikki käännökset vasempaan tehdään vasemman jalan varpailla ja oikean jalan kantapäällä; oikeaan päinvastoin. Kun käännös tehdään luvun mukaan esim. vasempaanpäin, niin ensimmäisen tempun jälkeen jäädään seisomaan vasemman jalan koko jalkapohjalle ja oikean jalan varpaille. Toisessa tempussa oikea jalka ponnistamalla asetetaan vasemman jalan viereen. Ensimmäisillä voimistelutunnilla on täyskäännös tehtävä neljässä tempussa kahden puolikäännöksen muodossa.

=Jako.= Alkuharjoituksena rivin kahtia jakoon tehdään komennon mukaan, ensin päänkierto oikeaan (ensimmäiseen mieheen päin), sitten päänkierto vasempaan ja lopuksi suoraan eteenpäin. Kun sen jälkeen opettaja komentaa: »_jako kahteen_» (»kolmeen» tahi »neljään»), niin kaikki vilkkaasti kääntävät päänsä, vaan ei vartaloaan, kohti ensimmäistä miestä, joka samassa kääntää päänsä vieruskumppaniansa kohti lausuen lyhyesti ja selvästi: »_yks’_». Toinen mies sanoo »_kaks’_», kiertäen samassa päänsä seuraavaa kohti, joka vuorostaan samalla tavoin lausuu »_yks’_» (tahi »_kolme_», jos rivi on jaettava kolmeen), j. n. e. viimeiseen mieheen saakka, joka kuitenkin, numeronsa sanoessa, jättää päänkierron vastakkaiseen suuntaan päin tekemättä. Se, joka numeronsa on lausunut, kääntää äkisti päänsä suoraan eteenpäin ja seisoo sitten liikkumatonna. Jos jako on toimitettava peräkkäisrivissä ollen, niin pää, järjestysnumeroa sanottaessa, pikimmältään käännetään vasempaan ja sitten uudestaan suoraan eteenpäin.

=Rivistä asentoihin meneminen.= Vapaaharjoituksia varten on rivistä mentävä »_asentoihin_», jonka tehtävän saattaa suorittaa monella eri tavalla. Jos rivi on jaettuna esim. kolmeen, voipi opettaja komentaa vallan yksinkertaisesti: »_ensimmäiset askel (kaksi, kolme askelta) eteenpäin, kolmannet askel (kaksi, kolme askelta) taaksepäin (tahi päinvastoin) -- mars!_» Peräkkäisrivistä askeleet tietysti otetaan sivullepäin. Jos komennetaan: »_eteenpäin asentoihin_», niin kolmannet (tahi ensimmäiset) marssivat 4 askelta ja toiset 2 askelta eteenpäin. Kun komento kuuluu: »_keskeltä asentoihin_», niin ensimmäisten ensin tulee tehdä täyskäännös, jonka jälkeen ensimmäiset ja kolmannet yht’aikaa astuvat 2 askelta eteenpäin; lopuksi ensimmäiset uudestaan tekevät täyskäännöksen. Jos taas komennetaan: »_takaisin asentoihin_», niin aluksi ensimmäiset ja toiset tekevät täyskäännöksen, sitten astuvat ne eteenpäin, ensimmäiset 4 askelta ja toiset 2 askelta, ja lopuksi tekevät ne, heti paikoilleen tultuaan, uudestaan täyskäännöksen. Alkuperäisestä rivistä asentoihin lähteneet miehet astuvat takaisin riviin (»sulkevat rivin») tavalla, joka vastaa sitä tapaa, millä rivistä ovat lähteneet. Komennetaan: »_Takaisin riviin_» eli »_sulkekaa ensimmäisten_ (toisten, kolmanten) _rivi -- mars!_»

=Sivuasentoon meneminen.= Peräkkäisrivi jaetaan kahteen, jonka jälkeen toiset miehet astuvat askeleen etuviistoon, vasempaan tahi oikeaan, niin että kukin heistä tulee seisomaan sivupuolella sitä miestä, mikä alussa seisoi hänen edessään. Asentoaskel tehdään toisessa tempussa. Kun tavallisessa käynnissä on mentävä sivuasentoon, niin ensimmäisten miesten tulee askeleitaan hieman lyhentää, että toiset (pitennetyillä askeleilla) pikemmin pääsisivät heidän viereensä.

=Taka-asentoon ja etuasentoon meneminen= suoritetaan sivu-asennosta sillä tavoin, että ensimmäiset (eli toiset) astuvat askeleen joko etuviistoon tahi ulkoviistoon, joten uudestaan tullaan seisomaan toinen toisensa takana. Jos taka-asennosta on mentävä etuasentoon tahi päinvastoin, niin voidaan astua joko vasemmalta tahi oikealta puolelta. Edellisessä tapauksessa alkaa oikea, jälkimmäisessä vasen jalka, joka etuasentoon mentäessä astuu sisäviistosuuntaan, taka-asentoon mentäessä takaviistoon. Asentoaskel tehdään neljännessä tempussa. Jos etuasennosta on mentävä taka-asentoon esim. vasemmalta, niin tämä tehtävä voidaan suorittaa myöskin sillä tavoin, että tehdään vasemman jalan kantapäällä käännös vasempaan ja samassa tempussa vasen jalka astuu askeleen ulospäin, jonka jälkeen, yhä vasempaan kääntyen, mennään kolmella askeleella kumppanin taakse; ponnistusaskel tehdään neljännessä tempussa. Päinvastoin kun taka-asentoon mennään oikealta.

Jos oppilaat seisovat parittain (sivuasennossa) ja jos esim. vasenpuolisten miesten tulee mennä sivuasentoon oikealle, niin tämä asennonmuutos toimitetaan 4 tempussa joko etutietä tahi takatietä siten, että ensin mennään etuasentoon tahi taka-asentoon ja siitä sitten sivuasentoon oikealle.

=Ensimmäisten pyörre toisten ympäri= ja päinvastoin toimitetaan yhdistämällä kaksi sellaista, ennen selitettyä asennonmuutosta, jotka 4 tempussa suoritetaan. Kiertävä mies tulee siis kahdeksalla askeleella takaisin edelliseen asentoonsa. Jos pyörre tehdään esim. vasempaanpäin, tulee liikkuvan miehen pitää silmällä, että seisova mies aina on hänen vasemmalla kädellään.

=Käyntiä= harjoitetaan sekä »_paikalla_» että »_eteenpäin_». Edellisessä tapauksessa pysytään paikalla, mutta nostetaan joka askeleella jalka pari senttimetriä lattiasta. Käyntiä eteenpäin harjoitetaan alussa siten, että oppilaat, peräkkäisrivissä ollen, marssivat eteenpäin ympäri salia sitä tietä ja siinä tahdissa, jonka ensimmäinen -- alussa opettaja itse -- määrää. Tätä yksinkertaisinta käyntilajia sanotaan »_kiertokäynniksi_». Käyntiä alotetaan jotensakin voimakkaalla polkuaskeleella ja aina vasemmalla jalalla. Jo toinen askel on oleva keveä ja kimmoavainen. Oppilaitten väli rivissä noin metrin suuruinen. Kun opettaja komentaa »seis!», niin kaikki astuvat vielä täyden askeleen ja tekevät sitten ponnistuksella asentoaskeleen toisessa tempussa. Tätä harjoittaessa saattavat lapset alussa ääneensä lukea »yks’, kaks’». -- Käyntiä voipi harjoittaa myöskin taaksepäin sekä sivullepäin; viimeksi mainitussa tapauksessa jalkaa ei saa siirtää toisen sivutse. Jos supistetun rintamarivin tulee siirtyä sivullepäin, tehdään ensin »jalkain sulkeminen», jonka jälkeen siirtyminen toimitetaan lyhkäsillä askeleilla sivullepäin verrattain nopeassa tahdissa.

=Käyntilajeja.= Tavallisessa kiertokäynnissä saattaa erilaisia käyntilajeja harjoittaa. Käynti, jossa joka neljäs, viides eli kuudes askel on _polkuaskel_, opettaa vasta-alkavaa _tahtia_ noudattamaan. Käyntiä varpailla sanotaan »_varvaskäynniksi_», ja tätä käyntilajia on ahkerasti harjoitettava syystä, että lapset sen kautta oppivat keveästi ja kimmoavasti astumaan. _Tanakäynniksi_ sanotaan sitä käyntilajia, jossa sääret ojennetuilla polviniveleillä astuessa nostetaan eteenpäin (kuv. 5). _Porraskäynnissä_ nostetaan joka askeleella polvi eteen-ylöspäin (kuv. 6). _Kääpiökäynnissä_ pidetään polvet notkistettuina ja kädet lanteilla (kuv. 7). _Jättiläiskäynti_ tehdään varpailla ja pitkin askelin sekä kädet ylöspäin nostettuina (kuv. 8). _Junamarssiksi_ sanotaan sitä käyntilajia, missä peräkkäisrivi yhä kiihtyvällä vauhdilla rientää eteenpäin. Kädet pidetään silloin edellä käyvän hartijoilla. _Käyntiä jälkiaskeleilla_ harjoitetaan siten, että vasemman jalan astuttua askeleen eteenpäin, siirretään oikea jalka vasemman taakse, ja näin jatketaan, kunnes komennetaan »seis». _Käynti vaihtoaskeleilla_ on edellisestä lajista muodostunut käyntilaji. Vasemman jalan astuttua ensimmäisen askeleensa ja oikean jalan siirryttyä vasemman taakse, astuu vasen jalka kolmannessa tempussa vielä kerran eteenpäin, jonka jälkeen oikea jalka siirretään eteenpäin, vasen jalka oikean taakse ja oikea uudestaan eteenpäin, j. n. e. _Käyntiä nousahtamalla varpaille_ harjoitetaan siten, että jokaisen askeleen jälkeen etumaisella jalalla tehdään äkillinen varpaillenousu, ennenkuin toinen jalka eteenpäin siirretään. _Hyppykäynti_ muistuttaa edellistä lajia, mutta varpaillenousun asemesta tehdään tässä harjoituksessa pieni hyppäys eteenpäin joka askeleen jälkeen.

[Kuva 5.]

[Kuva 6.]

[Kuva 7.]

[Kuva 8.]

=Täyskäännös marssiessa= on alussa tehtävä neljässä tempussa siten, että, yhä vasempaan kääntyen, astutaan 4 askelta paikalla. Jos käännös on tehtävä vasempaanpäin, niin opettaja lausuu »_mars_»-sanan silloin, kun oppilaat laskevat oikean jalkansa maahan; päinvastoin jos käännös tehdään oikeaan. Alussa ja kunnes varmuutta on saavutettu lukevat oppilaat ääneensä: »_yks’, kaks’, kolme, neljä -- yks’_». Viimemainitussa tempussa vasen jalka voimakkaalla polkuaskeleella uudestaan alottaa käyntiä eteenpäin. Kun opettaja komentaa: »_täyskäännös vasempaan -- seis_», niin lasten tulee lukea: »_yks’, kaks’, kolm’, neljä_».

Varmuutta saavutettuaan oppilaat harjoittakoot täyskäännöstä sotilaitten tavalla. Silloinkin tekosana lausutaan siinä silmänräpäyksessä, jolloin _oikea_ jalka maahan lasketaan, sillä sotilaitten harjoituksissa täyskäännökset tehdään aina vasempaan. Mars-sanan jälkeen vasen jalka astuu täyden askeleen eteenpäin, jonka perästä oikea jalka asetetaan lyhemmän välin päähän vasemman eteen, hieman etuviistosuuntaan (katso kuv. 9) ja samassa tempussa tehdään käännös molemmilla jalkapohjilla vasempaan. Seuraavassa tempussa taas vasen jalka siirretään eteenpäin, käynnin uudestaan alottamista varten.

[Kuva 9.]

Kiertokäynnin ja käännöksen (neljällä askeleella) opittua on uusia käyntilajeja harjoitettava. Niistä mainittakoon tässä muutamia helpompia.

=Kehäksi asettuminen.= Kiertokäynnissä tehdään kehä yhä pienemmäksi ja ympyränmuotoisemmaksi. Tätä asettumistapaa käytetään useassa leikissä.

=Käyntiä kiemuraan.= Peräkkäisrivi marssii seuraavalla sivulla olevan kuvan osoittamalla tavalla. Kun ensimmäinen mies on saapunut kiemuran keskikohtaan, niin hän tekee äkkinäisen käännöksen vasempaan ja astuu kierteitten välisiä teitä takaisin. Kukin seuraa tarkasti edellä käyvää.

[Kuva 10.]

=Mutkakäyntiä.= Ensimmäinen astuu, muitten seuraamana, tasaista tahtia kaikenlaisia vääräviivaisia teitä pitkin (katso kuv. 11).

=Vastakäyntiä.= Rivin marssiessa eteenpäin ensimmäinen mies kääntyy takaisin ja astuu likellä riviä vastakkaiseen suuntaan (kuv. 12). Sillä paikkaa, missä ensimmäinen käännöksen teki, kaikki muutkin kääntyvät.

=Käärmeenkäyntiä= tehdään kuten edellistä, mutta vuorotellen vasempaan ja oikeaan (kuvio 13).

[Kuva 11.]

[Kuva 12.]

[Kuva 13.]

=Läpikäyntiä.= Tavallisesta kiertokäynnistä muodostetaan vääräviivainen kuvio, muodoltaan 8-numeron kaltainen (kuv. 14). Sillä kohtaa, missä kuvion eri osat käyvät ristiin, astuu mies kerrallaan, vuorotellen kummaltakin puolelta, kahden toiseen suuntaan menevän miehen välitse.

=Pujottelukäyntiä.= Kehäksi asettumisen jälkeen kääntyvät toiset miehet täydesti vasempaan, joten parit tulevat seisomaan vastatusten. Välit saavat olla verrattain suuret. Kysymyksessä olevaa käyntilajia suoritetaan siten, että esim. ensimmäiset miehet liikkuvat eteenpäin, kierrellen vuorotellen vasemmalta ja oikealta puolelta toisten miesten sivutse. Viimemainitut miehet, seisoen paikoillaan, kurottavat vuorottain vasemman ja oikean kätensä ohimeneville. Pujottelukäyntiä saattaa tehdä myöskin siten, että sekä ensimmäiset että toiset liikkuvat yht’aikaa, kierrellen toinen toisensa sivutse ja ojentaen sivumennessään kätensä vastaantulevalle.

=Keskeltäkäyntiä.= Kun kiertokäynnistä uudestaan suora rivi on muodostettava, niin ensimmäinen, muitten seuraamana, marssii salin keskisuuntaa pitkin ja, tullessaan salin toiseen päähän, astuu hän paikalla, kunnes »seis»-sana lausutaan.

=Kaksi-, neli- ja kahdeksanmiehisen rivin muodostaminen.= Keskeltäkäynnin jälkeen ensimmäinen mies kääntyy vasempaan, toinen oikeaan, kolmas taas vasempaan j. n. e. Älköön kukaan astuko sivullepäin, ennenkuin hän on saapunut sille kohdalle, missä ensimmäinen mies käännöksensä teki. Salin toisessa päässä kaksi, eri suunnilta tulevaa yhtyy pariksi (kuv. 15), jonka jälkeen erityiset parit suorittavat saman marssiliikkeen, niin että saadaan nelimiehisiä rivejä (kuv. 16). Samalla tavalla muodostetaan 8-miehisiä rivejä, j. n. e. Jatkamalla marssiliikettä ja jakamalla rivejä kahtia saadaan vähitellen uudestaan alkuperäinen peräkkäisrivi.

[Kuva 14.]

[Kuva 15.]

[Kuva 16.]

=Kaarimarssi.= Tätä marssiharjoitusta usein käytetään, kun vapaaharjoituksia varten rintamarivistä on asentoihin mentävä. Käsitämme hyvin miten se tehdään, jos ajattelemme rintamarivin olevan jonkunlaisena säteenä ympyrässä. Säteen eli rivin toinen, ympyrän keskipisteessä oleva pää pysyy paikallaan, mutta toinen pää kulkee eteenpäin kehää pitkin, kunnes rivi, joka marssiliikettä tehtäessä on pidettävä vallan suorana ja suljettuna, tulee sellaiseen suuntaan, joka alkuperäisen suunnan kanssa muodostaa suoran kulman. Marssiessa on pää pidettävä käännettynä siihen sivumieheen päin, joka kehää pitkin astuu. Jos rivi on pienempi, esim. 3-, 4- tahi 5-miehinen, niin kaarimarssin saattaa parhaimmin suorittaa kolmella askeleella; neljännessä tempussa tehdään asentoaskel. Rivin ollessa niin pitkä, ettei askeleitten lukua voida määrätä, tulee lasten, uuteen suuntaan tultuaan, astua paikalla, kunnes toisin komennetaan.

=Juoksua.= Kun tavallisessa kävelymarssissa askeleitten lukumäärä on oleva ainakin 120 minuutissa, niin tämä luku on juoksumarssissa nouseva aina 180 saakka. Opettajan lausuttua »_juoksuun eteenpäin_», tulee jokaisen kallistaa ruumiinsa hieman eteenpäin ja samassa koukistaa käsivartensa suoraan kulmaan saakka. Itse juokseminen toimitetaan aina varpailla ja jotensakin ojennetuilla polviniveleillä, keveästi ja kimmoavasti. Pää pystyssä, rinta pullistettuna. Kun juoksua harjoitetaan tomua sisältävässä huoneessa, tapahtukoon hengittäminen nenän kautta. Askelten lukumäärä »seis»-sanan jälkeen on poikkeamatta oleva kolme, joten siis asento-askel tulee neljännessä tempussa. Kun juostessa _täyskäännös_ tehdään, niin tekosana (mars), kuten käyntimarssissakin, on lausuttava siinä silmänräpäyksessä, jolloin _oikea_ jalka maahan lasketaan. Käännös suoritetaan 4 tempussa paikalla-juoksun muodossa. Viidennessä tempussa alottaa taas vasen jalka ponnistuksella juoksua eteenpäin. Luetaan siis: (mars!) _yks’, kaks’, kolm’, neljä_, -- =yks’=. Viimeinen sana lausutaan muita voimakkaammin.

III. Vapaaharjoituksia ilman sauvaa.

1. Käsiliikkeitä.

=Kättenkoukistus.= Liikunto tapahtuu pääasiallisesti kyynärniveleessä, mutta myöskin rannenivel ja ensimmäiset sorminiveleet ovat samassa koukistettavat. Oikean muodon saamista varten ovat kädet ensin hieman nostettavat ja samassa käsivarret voimakkaasti kierrettävät ulospäin (katso kuv. 17), jonka jälkeen kyynärniveleet koukistetaan kunnes sormenpäät koskettelevat olkapäitä (kuv. 18).

[Kuva 17.]

[Kuva 18.]

Kättenkoukistusta seuraa

=Kättenojennus=. Käsivarsia saattaa ojentaa eteenpäin (kuv. 19), ulospäin (kuv. 20), ylös (kuv. 21), alas ja alastaaksepäin. Kämmenet pidetään käännettyinä toisiansa vastaan kaikissa näissä suunnissa, paitse ulospäin-suunnassa, jossa sekä käsivarret että kämmenet ovat vaakasuorassa tasossa. Pää on pidettävä täydesti pystyssä etenkin silloin, kun kädet ovat ylöspäin ojennettuina. Tässä viimemainitussa asennossa on huomio erityisesti luotava käsien asentoon syystä, että kämmenet siinä helposti kääntyvät eteenpäin. Mitä itse ojentamiseen tulee, on se aina tehtävä voimakkaasti ja perinpohjaisesti, mutta vartalon vakaa ja horjumaton ryhti on kuitenkin aina säilytettävä. Rinta ei saa painua sisään, kun kädet eteenpäin ojennetaan, eikä selkä saa koukistua, kun kädet ovat pystyssä.

[Kuva 19.]

[Kuva 20.]

[Kuva 21.]

=Kättennosto.= Täydesti ojennetut käsivarret, suorine ja suljettuine sormineen, nostetaan eteenpäin, ulospäin ja ylöspäin samoihin alkuasentoihin, joihin ne ojennetaankin. Jos kädet ensin viedään eteenpäin ja sitten samaa vauhtia ylös, niin sanotaan liikettä »_kättennostoksi etutietä ylöspäin_». Kädet viedään »_ulkotietä ylöspäin_», kun ne ensin nostetaan ulospäin ja sitten ylös.

=Kättenkiertoa.= Kaikissa niissä asennoissa, joihin käsivarret ojennetaan, saattaa niitä kiertää pituusakseliensa ympäri vuorotellen ulos- ja sisäänpäin. Liikettä voipi myöskin harjoittaa käsivarsia pyörittäessä (katso »kättenpyöritys»).

Kättennostoa seuraa

=Kättenlaskeminen=, jota ylöspäin olevasta suunnasta saattaa tehdä sekä »etutietä» että »ulkotietä». Käsivarret ovat tässäkin harjoituksessa pidettävät vallan suorina. Sekä kättennostossa että kättenlaskemisessa ulkotietä on kiertäminen tehtävä vaakasuorassa tasossa.

=Kättenheitoksi= sanotaan sellaista kättennostoa (tavallisesti etutietä) ylöspäin, joka toimitetaan hyvin voimakkaasti ja nopeasti. Käsiä takaisin perusasentoon vietäessä ovat ne, kuten edellisessäkin liikkeessä, pidettävät jäykkinä ja suorina.

=Kättenpyöritys.= Jos käsivarret ensin nostetaan etutietä ylös ja sitten samaa vahtia lasketaan ulkotietä alaspäin, niin sanotaan liikettä kättenpyöritykseksi. Harjoitus on tehtävä tasaisesti jatkuvalla nopeudella nelijakoisessa tahdissa. Sitä käytetään useimmiten hengitysharjoituksena. Tässä liikkeessä sekä yleensä kättenlaskemisessa ulkotietä käännetään kämmenet alaspäin siinä silmänräpäyksessä, jolloin käsivarret ovat vaakasuorassa tasossa.

=Kättenheilutus.= Hyvää ryhtiä säilyttämällä heitetään käsivarret etutietä ylöspäin ja viedään sitten heti uudestaan samaa tietä alas, jonka jälkeen harjoitusta tahdissa jatketaan, kunnes »seis» komennetaan.

=Kättenlyönti.= Kun käsivarret lyöntiä varten ovat nostettavat alkuasentoon, niin ne hieman kohotetaan ja samassa koukistetaan rinnalle siten, että sormenpäät tulevat vastatusten, koskematta kuitenkaan toisiaan. Kämmenet ovat alaspäin käännettyinä ja peukalot koskevat rintaan. Kyynärpäät taaksepäin (kuv. 22). Kättenlyönti tehtään kyynärniveleitä voimakkaasti ojentamalla.

=Kättentyöntö.= Alkuasento (»kädet työntöön») on muodoltaan melkein samanlainen kuin kättenkoukistus; se eroaa viimemainitusta ainoastaan siinä suhteessa, että kädet pidetään nyrkitettyinä sekä alkuasennossa (kuv. 23) että työntöä tehtäessä. Ranneniveleet, jotka alkuasennossa pidetään taivutettuina, ojennetaan työntäessä suoriksi.

[Kuva 22.]

[Kuva 23.]

=Kädet sahausasennossa.= Jos sahaaminen on toimitettava ainoastaan toisella kädellä joku määrä kertoja, niin alkuasento on senkaltainen, kuin kuv. 24 osoittaa. Käsi, jonka ajatellaan pitävän sahaa, ojennetaan vartaloa kierrettäessä voimakkaasti alaspäin, jonka jälkeen se uudestaan viedään edelliseen asentoonsa voidakseen sahausta heti jatkaa. Liikettä saattaa harjoittaa silläkin tavoin, että kummankin käden ajatellaan vievän omaa sahaansa. Tällaista harjoitusta varten asetetaan toinen jalka ulospäin, vartalo taivutetaan eteenpäin ja kierretään samassa vähän esim. oikeaan, jolloin oikea käsivarsi, kyynärniveleestään koukistettuna, viedään taaksepäin ja vasen käsi ojennetaan alaspäin. Kädet nyrkitettyinä (kuv. 25). Sahatessa kierretään ruumis voimakkaasti vuorotellen vasempaan ja oikeaan. Sahaaminen on tahtiharjoitus.

[Kuva 24.]

[Kuva 25.]

=Kädet hakkausasennossa.= Vieressä oleva kuva näyttää kysymyksessä olevan liikkeen alkuasennon. Hakatessa viedään nyrkit alas ja taaksepäin, niin että ne tulevat alaraajojen väliin. Harjoitusta saattaa tehdä sekä tahdissa että luvun mukaan.

=Kädet niittöasennossa.= Käsivarret heilutetaan sivullepäin siten, että oikeaanpäin mennessään oikea käsivarsi pysyy ojennettuna, mutta vasen koukistetaan rinnan eteen sillä tavalla kuin vieressä oleva kuva osoittaa (kuv. 27). Toinen jalka asetetaan ulospäin alkuasentoon mennessä. Itse niittäminen tapahtuu siten, että alkuasennosta mennään vastakkaiseen asentoon käsiä heiluttamalla ja vartaloa kiertämällä, jota paitse niittäessä selkä vuorotellen kumarretaan ja ojennetaan.

=Kädet lanteilla.= Peukalot taaksepäin, muut sormet suljettuina ja suorina eteenpäin. Kyynärpäät taaksepäin, ranteet ojennettuina (kuv. 28).

[Kuva 26.]

[Kuva 27.]

[Kuva 28.]

=Kädet niskaan.= Sormien viimeiset nivelkappaleet niskaa vasten. Sorminiveleet ja ranteet ojennettuina. Keskisormien päät yhteen. Pää pystyssä. Kyynärpäät taaksepäin. Selkä suorana, vatsa sisään (kuvat 29 ja 30).

=Kättenojennusta erisivuisesti.= Koukistusasennosta käsivarret ojennetaan eri suuntiin, esim. oikea ulospäin, vasen ylös (kuv. 31). Kolmannessa tempussa käsivarret uudestaan koukistetaan, jonka jälkeen ne neljännessä tempussa ojennetaan päinvastoin. Näin jatketaan, kunnes jossakin määrätyssä tempussa, esim. kymmenennessä, molemmat kädet yht’aikaa ojennetaan alaspäin. Erisivuisesti ojennetaan käsiä esim. ulos- ja eteenpäin, eteen- ja ylöspäin, alas- ja ylöspäin.

[Kuva 29.]

[Kuva 30.]

[Kuva 31.]

2. Sääriliikkeitä ja erilaisia asentoja.

=Jalkainsulkeminen ja jalkainavaaminen.= Jos jalat perusasennossa olevasta suorakulmaisesta asennostaan viedään vastatusten siten, että niiden sisäpuoliset reunat yhtyvät, niin sanotaan jalkain olevan _suljettuina_ ja itse liikettä sanotaan _jalkainsulkemiseksi_. Jalat _avataan_ sillä tavalla, että ne viedään alkuperäiseen suorakulmaiseen perusasentoonsa.

=Jalannosto ja jalanheitto.= Jalannostossa tulee ainoastaan taaksepäin-suunta kysymykseen. Liike tehdään siten, että alaraaja nostetaan vaakasuoraan tasoon, jolloin polvi ei saa sanottavasti liikkua eteenpäin (kuv. 32). Nilkkanivel ojennetaan. Liikettä sanotaan _jalanheitoksi_, kun jalka nostetaan nopeasti ja niin voimakkaasti, että kantapää koskee perälihaksiin. Polvenheittoa harjoitettaessa jalka heti uudestaan lasketaan alas.

=Jalka-asento.= Toinen jalka siirretään johonkuhun ennen mainitusta seitsemästä suunnasta ja lasketaan maahan sillä tavoin, että ruumiinpaino tasan jakautuu kummallekin jalalle (kuv. 33). Niitten välin tulee olla noin kahden jalanmitan suuruisen. Uudessa asennossaan pitää jalan aina olla yhdensuuntainen alkuperäisen, perusasennossa olevan suuntansa kanssa. Jos jalka asetetaan suoraan sivullepäin eli ulospäin, niin asentoa sanotaan _haara-asennoksi_ (kuv. 34). Kun vuorotellen vasen ja oikea jalka, kerran kumpikin, asetetaan jokaiseen suuntaan, alusta loppuun saakka, niin täten syntyvää liikuntosarjaa sanotaan _jalka-asentosarjaksi_.

[Kuva 32.]

[Kuva 33.]

[Kuva 34.]

=Varpaillenousua= voipi eri liikkeenä harjoittaa sekä perusasennossa että jalka-asennoissa. Ojentamalla nilkkaniveleitä kohotetaan kantapäät maasta ylös niin korkealle kuin mahdollista. Jos liikettä tehdään perusasennossa, niin reidet ovat voimakkaasti puserrettavat yhteen.

=Käyntiasento.= Toinen jalka asetetaan noin jalanmitan verran sisäviistoon, eteenpäin, etuviistoon, ulospäin tahi ulkoviistoon ja ruumiinpaino lasketaan kokonaan asetetulle jalalle sillä tavoin, että lantio työnnetään mainitun jalan suuntaan (kuv. 35). Molemmat polviniveleet pidetään täydesti ojennettuina, mutta paikallensa jääneen jalan kantapää kohotetaan ylös maasta. Jos käyntiasento tehdään etuviistoon tahi ulkoviistoon, niin pää tavallisesti käännetään samannepäin.