v. 1863 säädyt määräsivät 9,244,892 markkaa rautatietä rakennettavaksi

Hämeenlinnasta Tampereelle. Hänen _Majesteetinsä Keisari_ maaliskuun 2 p. v. 1865 tämän säätyjen päätöksen vahvisti. Mutta ajatukset maassamme muuttuivat, Tampereen rautatie jätettiin sillensä, ja Riihimäki-Lahden tie, joka sitten Pietariin jatkettiin, tuli sijaan. Wähä korvausta toivotun rautatien verosta suotiin Tampereelle, kun vesikulkutie Hämeenlinnaan v. 1868 avettiin kaivannon kautta Lempoisissa. Kun hallitus ei arvellut voivansa rakentaa rautatietä Hämeenlinnasta Tampereeseen ja Turkuun, eräät yksityiset anoivat sitä saada käsiinsä. W. 1871 kunnallisneuvos _Robert Ullner_ sai myönnytyksen, jonka hän taas v. 1872 Ruhtinalle _Uchtomski_ siirsi. Kun tämä ei täyttänyt myönnytyksessä pantuja ehtoja, julisti Hänen Majesteetinsä helmikuun 20 p. 1874 sen menetetyksi, ja rautatien rakentamisen valtiovaroilla kohta alotettavaksi. Alusta vuotta 1876 sallittiin välivaraista liikettä sillä uudella tiellä, ja työn päätettyä Hämeenlinnan-Turun-Tampereen rautatie kesäkuun 23 p. 1876 juhlallisesti vihittiin. Tänä vuonna on Tampereen-Waasan rautatyönteko aljettu.

W. 1805 oli kaupungissa 1 tehdas, nimittäin paperipruukki 5 työmiehellä, 2 värjäriä, 3 karvaria, 4 hattumaakaria, 3 kruukumaakaria, 2 liinankankuria, 2 muuraria, 2 satulamaakaria, 5 suutaria, 3 kraataria, 4 nikkaria, 2 varvaria, 3 sämiskä-maakaria ja 2 timpermannia, kaikkiansa 50 mestaria, 14 kisälliä ja 16 aputyömiestä. Samana vuonna löytyi kaupungissa 35 hevosta, 45 lehmää ja 50 lammasta.

W. 1815 oli paperitehtaassa 40 työntekiää ja verkatehtaassa 21 työntekiällä.

W. 1835 ei ollut mitään verkatehdasta.

W. 1840 pumpulitehtaassa 58 miestä ja 147 naista. Käsityöläisiä 261, joista 103 mestaria ja niiden joukossa 14 värjäriä, 14 karvaria, 10 hattumakaria, 6 suutaria ja 6 kraataria.

W. 1850 pumpulitehtaassa 230 miestä ja 634 naista, paperitehtaassa 73 työntekiää, paitsi näitä sukkatehdas 22 ja öljymylly 4 työntekiällä. Käsityöläisten luku nousi 487, joista 115 mestaria.

W. 1860 oli pumpulitehtaassa 454 miestä ja 1023 naista; paitsi entisiä laitoksia oli olutehdas 9, villakehrutehdas 12, tulitikkutehdas 20 ja tapettitehdas 4 työntekiällä. Käsityöläisten luku nousi 579, joista 122 mestaria, 338 kisälliä ja oppipoikaa ja 119 työmiestä.

W. 1865 oli 16 kauppamiestä, 8 ruokakauppiasta, 21 porvaria ja 48 ajajaa. Paperitehtaassa 94 työntekiää, kahdessa olutehtaassa 18, öljymyllyssä 6, pumpulitehtaassa 406 miestä ja 746 naista, villakehruussa 14, sukkatehtaassa 17 ja 2 tikkutehtaassa 24 työntekiää. Käsityöläisten luku nousi 549, joista 132 mestaria, 288 kisälliä ja oppipoikaa ja 129 työmiestä. Mestareista 7 pakaria, 2 läkkiseppää, 2 kirjannitojaa, 1 nahkuri, 2 rakennusmestaria, 7 värjäriä, 14 karvaria, 5 keltavalajaa, 1 lasimestari, 5 kultaseppää, 1 hansikkamaakari, 1 hattumaakari, 3 karttamakaria, 1 instrumentimaakari, 4 seppää, 4 vaskiseppää, 5 savenvalajaa, 1 muurimestari, 9 maalaria, 2 neulamaakaria, 6 satulamakaria, 13 suutaria, 1 nuohari, 7 kraataria, 1 konditori, 7 nikkaria, 7 sorvaria, 3 salvumiestä, 1 vannehtia, 3 kelloseppää, 2 vaunumaakaria, 1 kaidemaakari, 2 sikarimaakaria ja 1 musikantti.

Tehtaita ja keinollisuuden laitoksia Tampereella vuonna 1878.

Omistaja Mestaria Oppipoikia Yli Alle eli ja 15 v. 15 v. isännöitsijä kisällejä Suom. Ulkom. Suom.

Pumpulitehdas, y.m. Finlayson & C:o 6 -- 1410 -- 390 Paperitehdas J.C. Frenckell & Son. 1 -- 231 8 20 Trikootehdas W. v. Nottbeck. 2 -- 15 -- 8 Tapeetitehdas J.C. Frenckell & Son. -- -- -- -- -- Pellavatehdas Yhtiö. 5 -- 625 -- 105 Öljymylly J.C. Frenckell & Son. -- -- 4 -- -- Olkipaperitehdas J.C. Frenckell & Son. 1 -- 20 -- -- Masuuni ja konepaja. Yhtiö. 2 -- 80 5 -- Olvipryki Johnsson & Waltonen. 1 -- 9 -- -- Haulitehdas H. Bergman 1 -- 1 -- -- Willakehru- tehdas Peterson. 1 -- 6 -- 5 Nahkuri O. Holmbergin leski. 1 2 1 -- 1 Olvipryki A. Tennberg. 1 -- 10 -- -- Wäkiviinan- tehdas E.J. Granberq. -- -- -- -- -- Tulitikku- tehdas Yhtiö. 1 -- 33 1 6 Samoin H. Mander. -- -- -- -- -- Wäkiviinain- tehdas K. Hakulin. 1 -- -- 2 -- Werkatehdas Yhtiö. 4 -- 72 -- 10 Konepaja A. Brander. 1 3 3 -- -- Maalaus ja lasinleikkaus A. Wuorinen. 1 3 -- -- -- Wiinapränni E. Hagelberg. 1 -- 16 -- -- Tampereen höyrypränni. E.J. Granberg. 1 -- 15 -- -- Kellotehdas K. Toivonen. -- 2 -- -- -- Huonekalujen- tehdas W. Hartman. 1 6 -- -- -- Puuhiomo Yhtiö. 1 -- 85 -- 4 Läkkiteos- tehdas D. Husso. -- 3 2 -- 1 Waate tehdas P.W. Ahlfors. 1 5 3 -- 2 Kirjannitomis tehdas J.F. Olan. 1 6 6 -- -- Waate tehdas K.G. Ekblom. 1 -- -- -- -- Wäkiviinain tehdas O. Björkell. -- -- 1 -- -- Huonekalujen tehdas G. Lindell. -- -- -- -- -- Jalin tehdas A Sommer. 1 15 -- -- -- Nahka tehdas L. Nordström. 1 2 -- -- -- Kello tehdas J.W. Ekendahl. 1 2 3 -- -- Paita-tehdas ja pesolaitos I. Peterson. -- -- 7 -- 2 Jalin tehdas H.G. Wahlroos. 1 1 -- -- 1 Kahvi-aineitten tehdas O. Björkell. 1 -- 7 -- -- Läkki-teos tehdas I. Isaksson. 1 1 1 -- -- Lasin-leikkaus- tehdas K. Lindberg. 1 -- -- -- -- Leipä-tehdas O. Willandt. -- 3 -- -- 1 Maalaus tehdas O. Nikander. 1 -- 2 -- -- Huonekalujen tehdas O. Solin. 1 2 3 -- -- Waate tehdas A. Sjöblom. 1 1 2 -- -- Jalin tehdas K.O. Sundell. 1 -- -- -- -- Waate tehdas J.F. Ekberg. 1 7 -- -- 1 Jalin tehdas J. Enqvist. 1 4 4 -- -- Waate tehdas F.W. Palmroos. -- -- -- -- -- Kattohuopa tehdas Yhtiö. 1 -- 25 -- --

Yllämainitut luvut yhteen luettuna tekee 51 mestaria, 68 kisälliä ja oppipoikaa, yli 15 vuoden vanhoja, 2,702 suomalaisia ja 16 ulkomaalaisia, sekä 857 alle 15 vuotta.

Tehtaat joitten teosten arvio vuodelta 1878, heidän oman ilmoituksensa mukaan, nousee yli 10,000:een markkaan.

Pumpulitehdas................... 4,250,000 markkaa. Paperitehdas.................... 809,000 " Trikootehdas.................... 42,000 " Pellavatehdas................... 2,429,985 " Frenckell'in puuhiomo........... 96,420 " Masuuni ja konepaja............. 139,008 " Mustalahden olvipryki........... 22,030 " Willakehru-tehdas............... 41,700 " Onkiniemen olvipryki (Tennberg). 33,630 " Tulitikkutehdas................. 82,000 " Wäkiviinain tehdas (Hakulin).... 80,000 " Werkatehdas..................... 232,100 " Wiinapränni (Hagelberg)......... 97,500 " Wiinapränni (Granberg).......... 78,000 " Pellavatehtaan Puuhiomo......... 145,000 " Wäkiviinain tehdas (Björkell)... 35,628 " Jalin tehdas (Sommer)........... 30,000 " Kahviaineitten tehdas (Björkell) 25,000 " Leipä tehdas (Willandt)......... 15,000 " Kattohuopa tehdas............... 120,000 "

Ylläseisovista tehtaista on ainoasti kahdelle, Werkatehtaalle sekä Mustanlahden Olviprykille valtiolainoja, yhteensä 92,000 markkaa, annettu.

Wuonna 1878 oli Tampereella seuraavia käsityöläisiä:

Mestaria Kisälliä Oppipoikia

Työnsä Työs- Yli Alle vielä tänsä 15 v. 15 v. jatkavia. laanneet.

Wärjäriä............. 5 4 13 -- -- Karvaria............. 13 1 13 9 -- Neulamaakaria........ 1 -- 1 -- 1 Kulta-seppiä......... 8 3 9 2 3 Kello-seppä.......... 1 -- -- 1 1 Kupari-seppiä........ 6 1 6 11 1 Kirjan-niojia........ 4 1 4 3 2 Satulamaakaria....... 5 -- 8 2 8 Hattumaakari......... 1 -- -- -- -- Sorvaria............. 3 -- 4 3 2 Gelbjutaria.......... 3 -- 3 2 -- Plootu-seppiä........ 2 -- 1 -- 1 Nikkaria............. 5 2 4 3 2 Karstamaakaria....... 3 1 1 1 -- Waunumaakari......... 1 -- -- -- -- Maalaria............. 6 1 6 10 1 Kruukumaakaria....... 3 -- 2 5 3 Suutaria............. 16 4 7 2 5 Räätäliä............. 7 3 7 3 2 Kondiitori ja Leipuri. 1 -- 3 2 2 Leipuria.............. 9 4 6 5 5 Teurastajia........... 3 1 -- -- -- Rakennusmestari....... 1 -- -- -- -- Muurarimestari........ 1 1 -- -- -- Kaitamaakari.......... 1 -- -- -- -- Sutaria............... 2 -- 1 1 -- Makkaramaakari........ 1 1 -- -- -- Seppiä................ 4 -- 9 8 5 Yht. 116 28 108 73 44

_Tampereen Pumpulikehruu- ja kutoma-tehtaan_ perusti Skottlantilainen _James Finlayson_, Glasgov'ista kotoisin, palveleva keisarill. mekanillisessa pajassa Kolppinassa Pietarin takana. Englantilainen Patterson kertoi hänelle keisari Aleksanderin muistettavan lauseen Tammerkoskella, kehottain häntä tehdasta sinne rakentamaan. Sen johdosta läksi Finlayson, jo sitä ennemmin halukas itsetyiseen asentoon päästä, Suomeen saadaksensa selvä Tampereen tiloista, näki koskenpaikan tehtaatekoon soveltuvaiseksi ja ryhtyi kohta toimeen Suomen Hallitukselta pyytää suostumusta tehtaan rakentamiseen Tampereella. Hänen Majesteetinsä, harrastain oman aatteensa toteutumista, mieltyi Finlaysonin Keis. Suomen Senaattiin pantuun anomukseen, ja toukokuun 10 p. 1820 tuli armollinen päätös yleisesti seuraavata sisältävä:

Maa-ala Tampereella oli Suomen valtioin lunastettava, Finlaysonille omistus-oikeudella annettavaksi Hänen Majesteetilta likemmältä määräämillä ehdoilla; mutta mitä tulee Finlaysonin anomukseen saada useita virran vuolteita Tammerkoskessa ja määrättyä osaa järveä sen ylipuolella, niin ruunulla ei niihin ollut suoraa käytäntovaltaa, vaan Finlaysonin tuli, asettuaan Tampereen, kääntyä kaupungin-oikeuteen, saadaksensa määrätyksi sopivaisia joutopaikkoja laitoksillensa, joita hän kaupungin perustusehtoja myöden kenenkään estämättä saa pitää, niin kauvan kun hänen laitoksensa käyvät. -- Mitä tulee Finlaysonin anomukseen saada asettaa valimoa masinain tekoon, karttunin painamoa, verkatehdasta, käsitehdaslaitoksia hienommilla rauta-, teräs- ja metalli-teoksilla, oli Finlaysonin kääntyä Senatille Suomessa. -- Finlayson sai oikeuden tullittomasti ulkomailta tuottaa kaikki laitoksillensa tarvittavia masinoita, joitakuita puulaija ja tekoaineita. Wielä suotiin Finlaysonille kymmenen vuotta takaisin saada tullimaksut siitä pumpulista, jota hän voisi näyttää valmistetuksi muussa häneltä vasta rakennettavassa tehtaassa. Lisäksi myönnytettiin Finlaysonille, hänen perillisille ja oikeutensa haltioille Tampereella ja muissa Suomen kaupungeissa avoimissa kauppapuodeissa myydä kaikkia teoksiansa. Finlayson tinki maamiehillensä uskonnonvapautta, vapautta sotaväen majoituksesta, ja sota-veroista, suomalaisen papiston palkkauksesta omaistensa ja talonsa puolesta. Samassa hänen työssä olevat kväkerit vapautettiin valanteosta, ollen heidän asianomaisille virkakunnille annettu kirjalliset vakaamukset sen ohessa täyden todistuksen sana.

Finlaysonin saattamiseksi siihen tilaan, että hän voisi toivottua tehtaansa asettaa, suotiin hänelle tehtaansa panttausta vastaan Suomen valtiolta lainaksi 30,000 ruplaa banko assignat korotonna ja viimeistäkin 20 vuodessa takaisin maksettavaksi. Wuonna 1820 elokuun 30 päivänä kontrahti tehtiin ruunun -- jonka asianajaja oli Lars Gabriel