Category: Historical Novels
Kello kaupungin palotornissa läppäsi kolmasti ja kuin täräyksen saaneena pimahti silloin lyseon sähkökello kimeästi soimaan, ensin lyhyen merkinannon tapaan: olkaa valmiit! -- ja sitten kohta pitkään ja voitonriemuisena: hei pojat, lopussa on tämänkin viikon pinnistys.
"Parasta vain olisi tehdä aselepo ja valita molemmin puolin miehet neuvottelemaan rauhasta. Sitten yhdessä mentäisi Viipuriin ja juotaisi veljenmaljat. Turhaa se on valkoistenka...
6. Part 6Minkälainen lie haava? Hän kopeloi kädellään. Se uppoaa lämpimään, tahmeaan verivirtaan. Vasemman reiden kohdalta ovat housut repaleina. -- Räjähtävän kuulan työtä. -- Hänen kät...
5. Part 5"En tiedä. Kun on nuori ja terve, ei sitä tule ajatelleeksi. -- Tai kyllä minä silloin lähtiessäni ajattelinkin. Minusta on tärkeintä, että on aina ikäänkuin puhtaat paperit, jo...
4. Part 4Tuskin ehtii viimeinen valkea lakki painua näkymättömiin jokiuomaan -- maantie on siitä ylöspäin parin kivenheiton päässä, -- kun metsästä alkaa kuulua ryssäin posmotus ja raaka...
1. Part 1Kello kaupungin palotornissa läppäsi kolmasti ja kuin täräyksen saaneena pimahti silloin lyseon sähkökello kimeästi soimaan, ensin lyhyen merkinannon tapaan: olkaa valmiit! -- j...
3. Part 3Mitähän kello on? Hän kopeloi tulitikkuja, mutta muistaa samassa, ettei tulta saa ottaa. Kylmä kosteus on tunkeutunut ihoon asti. Alkaa puistattaa. Jaloista vetää suonta. -- Kun...
2. Part 2Toukokuun aurinko hellitteli avaralle koulupihalle, joka nyt, remuisten kimeiden pojanäänien tauottua, tuntui haudanhiljaiselta. Tuli niin hiljaista, että kyyhkysparvi, joka päi...
8. Part 8Tuntuu surumieliseltä ajatella, miten toista olisi olla mukana _nyt_, niin varmaa ja repäisevän riemullista. -- Mutta ovatpahan toiset, Poke ja muut. Kyllä ne selviävät minuttak...